Metsän herkkuja

Onneksi metsät on täynnä sieniä. Ehdottomasti paras asia syksyssä ja syksyn vihaajan pelastus!

Finnish forests are now full of Funnel Chanterelles (Craterellus tubaeformis). It has been a really great mushroom year!

Muutamat sukat

Tykkäsin niin kovasti toukokuun lopulla itselleni neulomistani sukista, että tein kaksi paria lisää samanlaisia. Varpaitani palelee tosi helposti, ovat välillä siniset kuin mustikat, ja huomasin että ohuesta noile-raakasilkkilangasta, itsekehrätystä suomenlampaan villasta ja puuvillaisesta virkkauslangasta yhdistämällä neulotut sukat ovat todella lämpimät ja kestävät puuvillalisäyksen ansiosta käyttöäkin hyvin. Ihan perusmallilla sileää neulosta, sukat kun on minulle aina vähän sellaista pakkopullaa, jotka pitää saada nopeasti valmiiksi, että pääsee neulomaan jotain kiinnostavampaa.

I have liked so much to wear the socks I made last May for myself using one ply of noile silk, one ply of handspun Finnsheep wool and one ply of cotton crochet thread. They have been so warm and long-wearing, that I wanted to knit two pairs more similar socks. My cold feet love those socks!

Tasapainoilua

Hyvää tasapainoharjoitusta saa, kun laittaa säärystimen jalkaan, nostaa jalan sohvapöydälle ja yrittää saada kunnon kuvaa yhdellä jalalla seisoen. Löysin lankojani penkoessa parittoman säärystimen, jonka olen neulonut kaksi ja puoli vuotta sitten. Ei ole mielipuuhaani joustinneuleen ympyränä neulominen, ei inspiroi sitten yhtään. Talvi kuitenkin tulee ja jalkoja palelee, joten otin itseäni niskasta kiinni ja neuloin yksinäiselle parin. Vitosen puikoilla ja 44 silmukalla siihen ei onneksi kauaa mennyt, vaikka pötköllä onkin pituutta 68 senttiä. Lankaakin on vielä jäljellä, joten kerään koko sarjan ja teen vielä ranteenlämmittimet ja kaulaankin jotain huivin tai kaulurin tapaista.

I found a lonely legwarmer without a pair from my yarn closet. I have made it about two and a half years ago and then get fed up with knitting dull 2 x 2 ribbing. Now winter is coming and I'm in a need of legwarmers, so I got myself together and knit another one. Fortunately it was quick to knit with 5 mm needles and only 44 stitches, though the length of legwarmers is 68 cm.

Azalea Cowl

Löytyihän ne loput Princess Mohair -kerät, mutta ei komerosta vaan vintiltä suuresta lankoja täynnä olevasta pahvilaatikosta, ja sain neulottua Azalea-tuubihuivin valmiiksi. Muuten ok ja väri on ihanaa tummanvihreän sävyä, mutta kun mohair kutittaa paljasta kaulaa vasten, niin luultavasti jää minulta käyttämättä. Neuloin huivin 4,5 millin puikoilla 41 silmukalla. Reunoihin tein neljä silmukkaa ainaoikeaa ja keskellä on kaksi mallikertaa Azalea-pitsimallia ja yksi oikea silmukka. Tein 124 cm pitkän ja 23 cm leveän kappaleen, jonka aloitus- ja lopetusreunat yhdistin toisiinsa. Lankaa huiviin meni 72 grammaa.

I finished my Azalea Cowl some time ago and I like it a lot, but as it has 50 % of mohair in it, it tickles me a lot. So maybe I'm unable to wear it although I love the colour of it. There are 4 garter stitches on both edges and two repeats of Azalea lace pattern and one knit stitch between those edge stitches, a total of 41 stitches. I used provisional cast on, worked 124 cm and then joined the live ends with the kitchener stitch.

Ikänäkö iskee

Pakko jakaa. Mies otti aamulla takkia henkarilta ja sanoi minulle, että kato nyt, kun aina niitä neuleita ulkona tän henkarin kanssa kuvailet, niin nyt tässä henkarissa on linnunpaskaa. Minä katsomaan ja sanomaan, että jospa kattosit lasien kanssa. Se mikään linnunpaska ollut, vaan puoliksi pois kulunut hintalappu. Mutta asenne tuli selväksi ja mulla oli hauskaa.

This was just about my DH and his presbyopia. This morning while taking his coat, he accused me that there is a bird dropping on the coat hanger, because I usually use that hanger while photographing my knits outside. I told him to look with his reading glasses on. The bird dropping was just a part of old price tag.

Se vihreä versio Azaleasta

Vihreä versioni Azalea Cardigan -takista on ihan kiva ja tulee varmasti käytettyä, mutta painavampi puuvillalanka sopii mielestäni malliin paremmin. Nyt takki ei takaa laskeudu tarpeeksi, kun lanka on niin kevyttä. Lankana käytin jo kerran neulottua Novitan Princess Mohairia. Purin surutta kolme ja puoli vuotta sitten neulomani takin, sillä olen tuosta ajasta sen verran laihtunut, että takki oli aivan liian suuri minulle. Olisin tietysi voinut laittaa takin kiertoon, mutta halusin langan omaan käyttöön, sillä sen värisävy sopii hyvin minulle. Lankaa jäi, joten aloin siitä neuloa takin seuraksi tuubihuivia käyttäen tuota samaa lehtipitsimallia kuin takissakin. Nyt huivi on kesken, kun takista purettu lanka loppui, enkä ole vielä löytänyt aiemmalla kerralla takin neulomisesta jäljelle jääneitä puoltatoista kerää. Pengoin lankakomeroakin, mutta en ilmeisesti tarpeeksi. Miksi aina se, mitä tarvitsee on jossain kaikkein vaikeimmin tavoitettavassa paikassa? Tässä tapauksessa ilmeisesti kaapin perillä kaikkien muiden lankojen takana ja alla.

I like my green version of Azalea Cardigan, but not as much as my earlier lilac cotton one. I think this model sits and drapes better if knit with heavier yarn than mohair. Yarn is recycled. I raveled my old jacket I made in March 2008 and now it has a new life. Now I'm knitting a matching cowl using the same lace pattern. I just run out of yarn and I know that I have it one and a half ball in my yarn closet, but I haven't found it yet... Maybe I have too much yarn.