13.7.2006
Pitsineuletta pukkaa vaan
Äidin kuvassa olevan huihattimen jälkeen olen neulonut virolaisesta liukuvärjätystä villasta huivia, joka on muutamaa kerrosta vaille valmis. Eilen aloitin puuvillaista pitsineulepuseroa samalle henkilölle, jolle valkoinen pitsitoppi tuli. Lankana Mandarin Petit -puuvillalanka. Onneksi puserosta tulee vain XS-kokoinen ja 3/4-hihainen, sen verran ohutta tuo lanka on. Eilen mittailin ja laskeskelin silmukoita ja langanmenekkiä puseroon ja tein suurpiirteistä ohjetta. Huomenna menen ostamaan lisää lankaa malliksi saamani yhden kerän lisäksi.
Tiistaina pesin taas kasan mattoja ja iskias alkoi illalla varoitella, joten siirsin lopun matonpesun ensi viikkoon. Minulta on kaksi kertaa vuoden välein 90-luvun alkupuolella välilevy luiskahtanut selästä ja sitä vaivaa en tosiaankaan taas halua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Since I can not read what you write.......do you knit all this? If so I am impressed by the speed!
to laritza: Yes, I'm quite a quick knitter, I knit while watching television about three hours a day. I always have to have something to knit.
päivi: Kävin ensimmäisellä kerralla kiropraktikolla ja auttoi jonkin verran, mutta ei parantanut vaivaa, hermosärky jalassa oli pahin vaiva. Toisella kerralla kävin naprapaatilla, helpotti taas jonkin verran, mutta ei kokonaan. Nilkka oli kävellessä kuin tulessa, hirveät tuskat, montaa askelta ei pystynyt ottamaan, selkä oli myös aivan vinossa melkein pari kuukautta, lääkäriltä saadut tulehduskipulääkkeet ei auttaneet yhtään. Parhaan avun sain mustaseljamehusta, joka Toivo Rautavaaran Miten luonto parantaa -kirjan mukaan auttaa hermokipuihin. Minäkin pääsin jo kahden päivän päästä mehun aloittamisesta kävelemään huomattavasti pitemmän matkan ilman kipuja. Olin jo aivan toivoni menettänyt, kun kaksi kuukautta olin kärvistellyt ja lääkäri ehdotteli jo leikkausta, mihin en missään tapauksessa olisi suostunut, koska välilevyvaiva paranee aina ennemmin tai myöhemmin ajan kanssa, mutta leikkauksesta saattaa saada jälkiseurauksena mahdollisen arpimuodostuksen takia loppuelämän kivut, kuten joillekin on käynyt. Mieheni tuota mehua minulle haki monta pulloa, itse en uskonut lainkaan sen auttavan. Otin mehua kolmesti päivässä vajaan puoli desiä kerralla.
Lähetä kommentti