Puikkohässäkkä

Sinisävyinen Floral Lace jacket -takkini on kahta palaa vailla eli toinen hiha ja resorit puuttuu vielä. Työn silmukat ovat tällä hetkellä "pidossa" kymmenellä eripituisella pyöröpuikolla odottelemassa sivujen yhdistämistä ja helma- ja etureunaresorien neulomista. Aikamoinen puikkosekamelska. Muutin kaula-aukkoa istuvammaksi neulomalla olkapäille viistotukset ja normaalin kaula-aukon.

There are ten circulars holding open stitches of my Floral Lace Jacket, a messy thing, but I can control it, believe me... I'm quite pissed off right now, because the motherboard of my PC broke last week and since then I have surfed and worked using my DH's old PC, which is really slow. I ordered a new PC last week and the webstore promised 3-5 working days delivery time and today is the fifth day and my order isn't yet on delivery. So I have lost my hope to have it delivered this week as I know that Finnish post isn't among the quickiest ones.

Kuvien värit on vähän sinnepäin, sillä tietokoneestani hajosi emolevy viime viikon tiistaina ja käytössäni väliaikaisesti olevassa vanhassa ja hitaassa koneessa ei ole kunnon kuvankäsittelyohjelmaa eikä monia muitakaan tarvitsemiani ohjelmia, enkä niitä viitsi siihen muutaman päivän takia asennella kuin aivan välttämättömimmät. Tilasin uuden valitsemieni komponenttien mukaan koottavan koneen viikko sitten ja toivottavasti saan sen ensi viikolla. Tälle viikolle olen jo toivoni menettänyt, myyjäliikkeen 3-5 päivän toimitusaika ei tunnu pitävän paikkaansa, vaikka kaikkia osiakin piti liikkeen nettisivujen mukaan olla varastossa. Ja pakkastakin on enemmän kuin tarpeeksi, tänään -27 aamupäivällä.

Täällä vihdoinkin

Jokohan saisi blogin päivitettyä. Monta kertaa on jo pitänyt, mutta aina on tullut jokin este tai hidaste vastaan, eikä noita neuleitakaan oikein ole valmistunut. Kaikenlaista harmia on ollut. Mobiiliyhteydet ovat juhannuksen jälkeen olleet surkeat, kesämökkiläiset vie kaiken kaistan. Varsinkin viikonloppuisin on netin käyttö erittäin tahmeaa! Ukkoset ja sähkökatkot siihen päälle, niin ei ole viitsinyt netissä heilua kuin välttämättömimmän. Kaiken lisäksi pari viikkoa sitten kone alkoi lykätä sinistä ruutua urakalla, parhaimmillaan muutaman minuutin välein. Tein muistitestin ja molemmat(!) 2 gigan muistipalikat oli rikki. Olinkin jo muutaman kuukauden ihmetellyt koneen hidastumista, ja kun sitten ostin kesäkuun alussa uuden näytön entisen rinnalle, lisääntyi muistin tarvekin, ja monesti kun selaimessa oli useampia välilehtiä kerrallaan avoinna tai muita raskaampia ohjelmia käynnissä, vika ilmaantui. Minullahan on yleensä toistakymmentä sivua selaimessa kerrallaan. Luen yhtä sivua ja latailen muita taustalla, ja sitten hyppelen välilehdestä toiselle.

9. päivän ukkonen hajotti sitten vielä tv:n vahvistimenkin. Eilen haettiin kaupungista uusi mastovahvistin ja illalla monien tuntien säätämisen jälkeen ei minkäänlaista kuvaa tullut näkyviin. Aamulla sitten heräsin kahdeksalta siihen, kun mies oli mennyt katolle irrottamaan vahvistimen johdon toisesta antennista, ja sen jälkeen tulikin kuva. Katolla on kaksi antennia, ja niistä toinen oli hajonnut, sen kautta ei tullut mitään signaalia, mutta kaikki kanavat löytyivätkin onneksi toisen antennin kautta. Luultiin jo, että antennikin pitää uusia. Yritin uutisia ja Ihanaa Elisaa viikolla katsella Yle Areenan kautta, mutta ei meidän nettiyhteys siihen oikein kykene, hermot menee kun muutaman minuutin kerrallaan toimii ja sitten taas lataa. Kunnollinen laajakaista jos olisi, niin eipä tuota tv:tä oikeastaan tarvitsisi.

Tässä välissä Pirenalle kiitos kissahaasteesta. Vastaan siihen kyllä.

Violetin topin sain valmiiksi jo juhannuksena. Muuntelin ensimmäisen samasta langasta tekemäni topin mallineuletta yksinkertaisemmaksi ja kiva tuli tästäkin. Lankaa meni toppiin vain 170 grammaa. Tuota aiempaa toppia olen pitänyt todella paljon. Se on lämpimillä ilmoilla ihana päällä, ei hiosta lainkaan, kun on 100 % viskoosia. Langan tilasin keväällä Turkista, ja täytyypä kehua yarn-paradise.comin nopeaa toimitusta. Tilasin langan tiistai-iltana hieman kello 18 jälkeen ja seuraavana päivänä ennen klo 16 se oli jo perillä! Paketti tuli siis alle vuorokaudessa ja 800 grammaa lankaa (tämä violetti ja eräs toinen lanka) lähetyskuluineen maksoi vain 19,48 dollaria.

I liked so much my first purple top that I had to knit another one, but this time I simplified the lace pattern a lot. Yarn is 100 % rayon and it's very nice to wear in warm weathers. It feels like you have nothing on and the top weighs only 170 grams.

I live in an area where there are lots of summer cottages and when people come to spend their holidays and weekends in summertime, there isn't enough bandwidth to all and our mobile Internet connection doesn't work as it should. Sometimes it's so slow and there are a lot of connection errors. Then my PC started to have blue screens constantly, so I ran a memory test program and I noticed that both 2 GB memories were faulty. I ordered new memories and last Thursday I got them and now it seems to work again as it should. There has also been many thunderstorms and some electric blackouts. That's why I haven't wrote anything for a while.

About Eliina Shawl pattern download

I got a PM at Ravelry that Eliina Shawl's English pdf won't open with Adobe Reader X, it can not read the document. I recommended to download it again, but it didn't help. I don't have Adobe Reader X as I use Foxit Reader instead, so I would be very pleased if someone who has Adobe Reader X could try does it open that file.

Sain yksityisviestin Ravelryssa, että Eliina Shawl Pattern ei avaudu Adobe Reader X:llä. Neuvoin lataamaan tiedoston uudelleen, mutta sekään ei ollut auttanut. Muut ohjetiedostoni kyllä olivat avautuneet ok. Itselläni ei ole Adobe Readeriä koneella, vaan käytän Foxit Readeriä, joten voisiko joku ystävällinen sielu, jolla on Adobe Reader X koneellaan, ladata Eliinan englanninkielisen ohjetiedoston ja kokeilla avautuuko se.

Candy socks

Blue red striped socks I made for myself, but the picture is of my mother's foot, which is shorter than mine, so the sock is a little bit too long for her, to me those socks fits perfectly as I have longer and narrower feet.


Sinipunasävyiset sukat tein itselleni. Tässä kuitenkin kuvattuna äidin pienemmässä, mutta omaani tukevammassa jalassa, siksi varvasosaan jäi hieman tyhjää. Minulle ovat just eikä melkein sopivat. Varpaasta nilkkaan nämäkin neulottu, kuten seuraavatkin puikoilla olevat pinkkiraidalliset.


On the needles I have pink striped socks. Both socks are toe-up versions.

There was a little bit of dust inside my PC...


Tietokoneeni oli hieman pölyttämisen tarpeessa...

Postilaatikollinen sympatiaa

Tänään postilaatikossa oli maxikirje Neuleita ja sympatiaa -blogin Pilviltä, jonka blogiarvonnassa voitin vähän aikaa sitten. Kiitoksia oikein paljon Pilville, joka oli aivan selvästi räätälöinyt paketin sisällön juuri minulle!


Kissat saivat pussillisen Milk drops -rakeita (maistiaiset oli jo ennen kuvan ottoa, siksi kuminauha pussin ympärillä) ja minä vyyhdin ohuen ohutta vaaleansinistä Merino Oroa sekä tuliunikon ja silkkikukan siemeniä. Unikkohan on lempikukkani ja ohuelle langalle oli tarve. Pari päivää sitten juuri mietiskelin, että lankavarastoissani ei ole enää oikein ohutta huivilankaa. Lanka muuntuu jossain vaiheessa pitsihuiviksi, jota en varmasti anna kenellekään muulle, sillä väri kävi minulle sävyltään tosi hyvin. Vaaleansinisissäkin on niin paljon sävyjä, joista toiset sopivat ja toiset eivät.

Paikalla ollut Tuppo sai heti maistaa namua. Nöpö oli ulkoilemassa, mutta eiköhän namit maistu sillekin.


Ai, haluanko namin?


Sinne meni.


Tahtoo lisää!


Miten niin Nöpöllekin pitää jättää?

Yksi puuvillatoppikin taas valmistui. Pitsikuvio ja malli on aivan sama kuin takin seuraksi neulomallani Butterfly-topilla, mutta tästä tuli jonkin verran pienempi kooltaan ja on siis minulle aivan liian tiukka rintojen kohdalta. Lanka on Lidlin merseroitua puuvillaa ja paksumpaa kuin Butterfly, joten olisi luullut, että pikemminkin lopputulos on isompi, mutta näin vain kävi. Butterfly venyy ja joustaa jonkin verran, kun taas tämä ei. Katselin jo neuloessani, että tuleekohan liian pieni, mutta en sitten kuitenkaan viitsinyt purkaa ja leventää. Tämä lanka oli jo toisella kierroksella, sillä jokin viikko sitten tein siitä hihattoman topin, joka näytti niin kamalalta päällä, että purin sen heti samantien, en edes kuvaa muistanut ottaa. Mikähän siinä on, että jokin lanka hangoittelee koko ajan vastaan.


Again a cotton yarn top. The pattern is the same one as my previously knit dark blue Butterfly yarn top, but because this is merserized cotton and doesn't stretch at all as viscose do, it is too tight to me.

Lopuksi Stingin musiikista pitäville kolme versiota kauniista Shape of my Heart -laulusta, joka soi myös erinomaisen Leon-elokuvan soundrackillä. Operaan löytyy parikin vimpainta, ainakin VideoDownloader-widget ja FLV Downloader, joilla esim. YouTuben videoita pystyy tallentamaan omalle koneelleen. Tiedoston päätteeksi on itse muutettava .flv ja lisäksi tarvitaan flv-tiedostoja toistamaan pystyvä ohjelma esim. FLVPlayer tai VLC media player. FlvPlayer on pieni Windows-ohjelma ja toistaa vain flv-tiedostoja. Monipuolinen useita ääni- ja videoformaatteja toistava ja stream-protokollia tukeva VLC media player on alustariippumaton eli saatavana myös esim. Linuxille ja Macille.

To you who like Sting's beautiful song "Shape of my Heart", there are lyrics and three versions of it at haha.nu. Luc Besson's “Léon” is a great movie.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Toivottavasti olette itsenäisiä myös yksilöinä.

Kävin eilen taas kerran luovuttamassa verta ja Punainen risti jakoi luovuttajille tulitikkuja. Ei kun kokeilemaan, voisiko 9,6 cm pitkiä tikkuja käyttää puikkoina. Hätävarana menettelee.


Yesterday I donated blood and Red Cross gave me a packet of 9,6 cm long matches. I had to try, is it possible to knit with them.

Hankin myös vihdoinkin itselleni ulkoisen kiintolevyn. Halvempaa mallia menin tarjouksen perässä liikkeestä hakemaan, mutta laadukkaampi ja hiljaisempi tuote painoi kuitenkin vaa'assa enemmän, joten valitsin sen, vaikka vähän enemmän maksoikin.

Käytän Syncback-ohjelman Freeware-versiota tiedostojen synkronointiin koneen oman kovalevyn ja ulkoisen välillä. Aiemmin otin kerran kuukaudessa turvakopion henkilökohtaisista tiedostoistani ja kuvista CD- ja DVD-RW-levylle SyncBackilla. SyncBackin avulla on helppo kopioida vain uudet ja/tai muuttuneet tiedostot kahden kohteen välillä.

Kirjastosta sain sitten lainaksi sinne juuri hankitun Sharon Millerin Heirloom knitting-kirjan. Ehdotin tuota kirjaa aiemmin syksyllä hankittavaksi ja ehdotus meni läpi. Perusteellisemmin en vielä ole ehtinyt kirjaan tutustua, mutta pikaselailulla kirjassa häiritsi ruutumallien vaihtelevat kokoerot. Jotkut mallit olivat kissankokoisina ja muutamat liiankin pieninä. Kirja sisältää vanhoja perinteisiä pitsimalleja ja niiden muunnelmia, joten mitään ennen näkemättömän ihmeellistä se ei pitsineulefriikille sisällä.

CutePDF Writer vs. PDFCreator

MaryAnn tuolla edellisen postauksen kommenteissa suositteli PDFCreatoria pdf-tiedostojen luomiseen ja koska ohjelma vaikutti screenshottien perusteella melko pätevältä tiedoston salausmahdollisuuksineen ja muine ominaisuuksineen, imuroin sen kokeiltavaksi.

Olin aikoinaan tuon CutePDF Writerin asentamisen yhteydessä asentanut koneelleni GPL Ghostscriptin, joten asensin PDFCreatorista ilman sitä olevan version (PDFCreator-0_9_3_WithoutGhostscript.exe), mutta ohjelma ei löytänyt jo koneellani olevaa Ghostscriptiä ja alkoi urputtaa puuttuvasta gsdll32.dll-tiedostosta ja viittasi tarkistamaan ohjelman asetukset. PDFCreatorin omiin asetuksiin ei kuitenkaan mistään kautta päässyt, ei laitehallinnan tulostimien kautta, ei PDFCreatorin kansiosta eikä muualtakaan, jotta olisi noita Ghostscript-asetuksia päässyt muuttamaan. PDFCreator.exe ei suostunut avautumaan.

Poistin sitten asennuksen ja hain ohjelman kotisivuilta Ghostscriptin sisältävän paketin ja asensin sen. Nyt alkoi homma pelittää ja tein koemielessä pdf-tiedoston eräästä 16-sivuisesta useita valokuvia sisältävästä 7019 kt:n kokoisesta dokumentista ohjelman oletusasetuksilla. Pdf-tiedostolle tuli kokoa vain 661 kt, kun CutePDF Writerilla sama tiedosto muuntui 1582 kt:n kokoiseksi. Kuvien laatu näytti molemmissa silmämääräisesti samalta. Testasin myös salasanasuojausta ja sekin tuntui toimivan. CutePDF Writer saa nyt kyytiä ja siirryn PDFCreatoriin. Kiitos MaryAnn vinkistä!

Lopuksi vielä pitkistä linkeistä eli esim. TinyURL.comissa muunnat pitkät linkit lyhyiksi.

Foxit Reader ja CutePDF Writer

Monet neuleohjeet ovat netissä pdf-tiedostoina, joten tässä vähän parista ohjelmasta, joilla toisella pdf-tiedostoja voi lukea ja toisella tehdä.

Yleisimmin käytetty pdf-tiedostojen lukuohjelma on Adoben Acrobat Reader, mutta kätevämpiä ja nopeampia vaihtoehtoja tällekin ohjelmalle löytyy. Itse olen heivannut hitaasti käynnistyvän Acrobat Readerin pellolle jo aikoja sitten ja käytän sen sijaan Foxit Readeria. Kooltaan murto-osan Acrobat Readerista olevalla Foxit Readerillä voit pdf-tiedostojen lukemisen lisäksi täyttää lomakkeita ja tehdä pdf-tiedostoihin omia merkintöjäsi esim. alleviivata, korostaa, ylivetää, piirtää grafiikkaa jne. Tosin ohjelman ilmaisversiossa omia muistiinpanoja sisältävään tiedostoon tulee sivun ylälaitaan teksti, joka kertoo ohjelman olevan kokeiluversio. Jos täytetyn lomakkeen tiedot haluaa tallentaa, onnistuu se valitsemalla Advanced -> Form Utilities -> Export Form Data -> To Form Data File (FDF). Tallennetut lomaketiedot haetaan avatulle pdf-lomakkeelle valitsemalla Advanced -> Form Utilities -> Import Form Data from -> ja valitaan lomakkeen aiemmin tallennettu fdf-tiedosto. Lomakkeisiin ei mitään ylimääräisiä merkintöjä tule.

Tiedostojen muuntaminen pdf-tiedostoiksi taas onnistuu ilmaisella CutePDF Writerilla. Jotta homma pelaisi, tarvitsee koneelle asentaa myös Ghostscript PS2PDF converter, joka löytyy tuolta CutePDF Writerin yhteydestä. CutePDF Writer asentuu tulostimeksi tulostimien joukkoon ja pdf-tiedosto tehdään avaamalla muunnettava tiedosto (esim. html, txt, rtf, doc) ja valitsemalla valikosta Tulosta (Print). Tulostimeksi valitaan CutePDF Writer ja klikataan Tulosta-kohdasta, jonka jälkeen tiedosto tallennetaan halutulla nimellä haluttuun kansioon. CutePDF Writerin avulla voi tehdä pdf-tiedostoja millä tahansa ohjelmalla, jolla voi tulostaa. Toimivia linkkejä CutePDF ei valitettavasti osaa tehdä.

Tylsän kuvattoman postauksen lopuksi neuleista sen verran, että sain sinisen puuvillaneuleen valmiiksi eilen, mutta säädyllistä kuvaa en siitä valitettavasti tässä marraskuun pimeydessä saanut, joten jääköön suosiolla esittelemättä, kun on kuitenkin aivan samanlainen kuin aiemmin neulomani. Pääsin taas pitsineuleisen huivin kimppuun, kun yksi tuttu soitti pari päivää sitten ja kysyi, tekisinkö liukuvärjätystä punaisesta langasta huivin. Jos minulla siis vielä sitä lankaa on jäljellä. No, onneksi oli.

Stor Rund Dugista tulikin Medium Rund Dug

Sain eilen Stor Rund Dugin valmiiksi ja se olikin ihan liian suuri pöydälle, jolle sen olin tarkoittanut. Huomasin liinan koon tietysti jo tehdessäni, mutta ajattelin, että ei haittaa, jos menee yli pöydän reunan. Liina meni kuitenkin vain muutaman sentin reunan yli, joten näyttääkseen hyvältä olisi pitänyt tehdä liinasta vielä suurempi, nyt halkaisija oli noin 90 senttiä. Kyseisen pöydän tyyliin sopii kuitenkin paremmin pienempi liina, joten otin ja purin 28 kerroksen verran ja neuloin 101. kerroksen jälkeen 128. kerroksen mukaan, jonka jälkeen tein yhden kerroksen oikein ja sitten päättelin virkkaamalla, tosin ohjeen 8 ketjusilmukan tilalle tein 11 silmukkaa.

Nyt on Novitan virkkauslangasta tehdyn 62 gramman painoisen liinan halkaisija noin 64 cm. Tämä pienempi liina käy hyvin myös eräälle toiselle neliönmuotoiselle pöydälle.

Suoraan ohjeen mukaan tehdessä hävisi silmukoita 78. ja 83. kerroksella. Sen estääkseni muutin kerrokset seuraavanlaisiksi:

Row 78: Move marker to show start of new round: [YO,SK2P,(YO, K1)x11)]x24
Row 83: Move marker to show start of new round: [YO,SK2P,(YO, K1)x13)]x24


I knit Stor Rund Dug with 2 mm needles. First it became too big for my coffee table, so I unravel 28 rows and knit the row 128 after the row 101 and finished the doily after the row 103. The diameter of the finished doily is about 64 cm.

I made the following corrections to the pattern, because otherwise there is a possibility to lose some stitches:
Row 78: Move marker to show start of new round:[YO,SK2P,(YO,K1)x11)]x24
Row 83: Move marker to show start of new round:[YO,SK2P,(YO,K1)x13)]x24

Kamerasta kadonneiden kuvien pelastaminen

Sitten vielä hieman hyödyllistä digikuva-asiaa. Zero Assumption Recovery -ohjelmaan sisältyvällä Zero Assumption Digital Image Recovery -työkalulla pystyy pelastamaan kameran muistikortilta vahingossa poistetut kuvat. Kuvien palauttaminen edellyttää tietenkin ettei kortille ole otettu uusia kuvia poistettujen päälle.

Itse Zero Assumption Recovery -ohjelma ei ole ilmainen, mutta ohjelman kokeiluversioon sisältyvä Digital Image Recovery on eli toimii ilman mitään rajoituksia. Aiemmin Zero Assumption Digital Image Recovery oli oma ilmainen ohjelmansa, jonka voi vieläkin imuttaa itselleen esim. Snapfiles.comista. Tällä vanhemmalla versiolla voi kuitenkin palauttaa vain TIFF-, Exif-, JPEG- ja GIF-tiedostoja kamerasta, kun taas Zero Assumption Recovery -ohjelmaan sisältyvällä uudemmalla versiolla onnistuu myös Canon RAW data, QuickTime movie, Waveform audio ja Canon CR2 RAW format -tiedostojen palautus. Asensin Zero Assumption Digital Image Recovery 1.2:n koneelleni ja testailin sitä Sony DSC-S75 -digilläni ja erinomaisesti onnistui poistettujen kuvien palautus.

If you accidentally delete pictures from your digital camera, don't panic, there is an excellent tool called Zero Assumption Digital Image Recovery, which helps and recovers your pictures easily. I tested it with my Sony DSC-S75 and it worked fine.

Kirjoja ja ristipisto-ohjelmia

Pari melko hyvää kirjaa olen tämän vuoden puolella ehtinyt lukea. Maija Asunta-Johnstonin Naiset eivät syö retiisejä on jo kolmas Maijan päiväkirjamainen kirja, jossa hän kertoo elämästään pienessä unkarilaisessa kylässä.

Kateellisena luin Maijan pienestä puutarhasta: kirsikoita, aprikooseja, persikoita, luumuja, kvitteneitä, mulpereita,viinimarjoja, viinirypäleitä, pähkinöitä, valkosipuleita, kurpitsoita, paprikoita, tomaatteja ym. Sadonkorjuu alkaa jo kesäkuun alussa ja jatkuu pitkälle syksyyn. Olisipa meillä Suomessakin hieman pitempi kasvukausi.

Toinen kirja, jota en ole vielä loppuun asti lukenut on Regina McBriden Irlantiin sijoittuva Ennen sarastusta. Luen taatusti kirjaa nyt ensimmäistä kertaa, mutta varsinkin kirjan luostarikouluosuus sai minulle tunteen, että tämän olen lukenut tai nähnyt elokuvana aiemminkin. Mielenkiintoinen ja mukaansa vievä kirja silti. Ennen sarastusta on ensimmäinen McBriden suomennettu kirja. Englanniksi häneltä on julkaistu myös The Marriage Bed ja The Land of Women.

Vyyhtien kätköistä kertoi neule- ja ristipistosuunnitteluun tarkoitetuista tietokoneohjelmista. Itse suosittelen ristipistoilijoille Stoik Hobby Softwaren PM Stitch Creatoria. Olen tutustunut myös PC Stitchiin, mutta minusta PM Stitch Creator vei voiton noista kahdesta. Jos suunnittelee ristipisto-ohjelman hankkimista, kannattaa tutustua ensin kumpaankin ohjelmaan. PM Stitch Creatorin 15 päivää toimivan kokeiluversion ominaisuuksia ei ole mitenkään rajoitettu. PC Stitchin kokeiluversiosta on tallennus estetty ja printata voi vain ohjelman omia muokkaamattomia kuvia.

Todella yksinkertainen ja pieni (65 kt) ohjelma ristipistomallien tekemiseen omista kuvista tai piirroksista on Print 'n Stitch. Ohjelmaa ei voi verratakaan PM Stitch Creatoriin tai PC Stitchiin, mutta se on täysin ilmainen. Ohjelma toimii mainiosti myös XP:ssä, mutta tarvitsee Visual Basic 5.0 Runtime-fileet. Ohjelman pnstool.txt-tiedosto antaa Anchorin ja DMC:n värikartoille toimimattoman osoitteen, kartat löytyvät osoitteesta http://stitchers-paradise.com/Color_Cards/Color_Cards.html.

Huivit ovat kietoneet minut otteeseensa. Aloitin valkoisen huivin jälkeen neuloa huivia samalla pitsineuleella harmaasta konelangasta. Lanka on kuitenkin niin harmaata, ohutta ja hidasta neuloa, että aloitin rinnalle toisen kolmiohuivin. Malli jälleen omasta päästä ja lanka turkkilaista matkamuistolankaa, ilmeisesti jotain nailonia, kun on vahvaa kuin mikä, ei katkea millään. Langassa on juuri oikean punaisia, sinisiä ja vihreitä paksunnoksia.

Tätä päivää olen odottanut

Hip, hei, tänään sain vihdoin kannettavani takaisin huollosta. Kone kävi Saksassa asti. Olisin saanut sen takaisin jo viikko sitten, mutta mitäs menin kyselemään muistien hintoja huollon aikana. Ajattelin, että samalla voisin ostaa toisen mokoman muistia koneeseen, jos sopuhintaan saisin ja säästäisin postikulut, kun kone nyt jo oli valmiiksi huollossa. Muistin olin valmis itse asentamaan paikoilleen.

No huolto- ja takuuasioissa asiointi sujui hyvin sähköpostin ja puhelimen välityksellä, sähköposteihin vastattiin nopeimmillaan soittamalla minulle 10 minuutin kuluessa viestin lähettämisestä, mutta se muistin hinnan kaivaminen veikin sitten iäisyyden. Mikä lie kivikauden jäänne varaosien myynnistä vastasikaan... Sain nimittäin sähköpostitse tekemääni kyselyyn 512 Mt:n muistin hinnasta vastauksen tavallisena kirjeenä! Ja sitten vielä kehutaan saksalaisia tehokkaiksi, pah sanon minä...

Eikä siinä vielä kaikki, 29.11. leimatussa kirjeessä luki, että koneeni on nyt korjattu ja odotamme vain vastaustasi otatko muistin vai et ja kaiken huipuksi pyydettiin lähettämään vastaus FAXILLA 5 päivän kuluessa! Ja tietenkin myönteisessä tapauksessa pyydettiin maksamaan muisti etukäteen heidän tililleen. En ymmärrä, miksi tuota hintaa ei voinut minulle ilmoittaa sähköpostitse tai puhelimitse! No, lähetin sitten heti sähköpostia takuuhuoltoon ja ilmoitin, että en ota muistia (saan sen edullisemmin nettikaupasta tilaamalla ja itse asentamalla) eikä minulla ole mahdollisuutta faksia asiasta lähettää ja pyysin heitä välittämään tiedon eteenpäin varaosamyyntiin sekä lähettämään koneeni takaisin mahdollisimman pian. Kone lähti Saksasta 6.12. ja oli huolintaliikkeessä Tuusulassa rahtikirjan mukaan 8.12., mutta 175 km:n matka Tuusulasta meille sitten veikin 5 vuorokautta! Onkohan joulutontut olleet hidastamassa liikennettä...

No, nyt osaa taas arvostaa omaa nopeaa konettaan, kun on yli kolme viikkoa käyttänyt ikivanhaa Pomi 350:stä, joka hyytyi jatkuvasti tehon puutteeseen. Skypeä käyttäessä ei voinut tehdä samalla mitään muuta, kun se vei kaiken tehon. Minulla on tapana surffaillessani pitää Operassa vähintään 10 ikkunaa auki ja vielä Skypet ja sähköpostiohjelmat siihen päälle. Kuviakaan ei viitsinyt käsitellä kuin ihan välttämättömimmän.

Turvakopioiden tärkeyskin tuli taas konkreettisesti koettua. Olen mielestäni suhteellisen ahkera kopioiden ottaja, mutta koneen virtanappulan rikkouduttua 15.11., huomasin, että aikaa edellisestä sähköpostien ja omien tärkeiden tiedostojen kopioinnista rw-levylle oli vierähtänyt puolitoista kuukautta! Mitään korvaamatonta ei tosin olisi kadonnut, mutta tietojen ajan tasalle saanti olisi teettänyt jonkin verran ylimääräistä työtä. Hoidan erään yhdistyksen jäsentietoja ja jos jäsenrekisterille olisi tapahtunut jotain, olisin joutunut tekemään useamman tunnin hommia saadakseni sen taas ajan tasalle.

Onneksi vika oli käynnistysnappulassa eikä esim. kiintolevyssä, joten koneeltani ei kadonnut huollon aikana mitään. Tuota tietojen katoamista pelkäsin kaikkein eniten tai sitä, että kadottavat koneeni huoltoreissun aikana jonnekin.

Tietokoneen rikkoutuminen tuntui samalta kuin olisin kadottanut käsilaukkuni. Minulla on tapana tunkea kaikki tärkeät asiat koneelle. Neuleohjeet, ruokaohjeet, kopiot kuiteista, kuvat, osoitteet, kalenteri jne. on paljon nopeampi löytää koneelta tai cd- tai dvd-levyiltä haun avulla kuin esim. mapeista tai laatikon pohjalla olevista lappusista.

Nyt muistan taas ainakin jonkin aikaa ottaa erittäin usein turvakopioita!

Salaperäiset linkit

Jokainen saa tietenkin omassa blogissaan esittää asiat miten haluaa, mutta jos haluaa blogistaan luettavamman, niin linkkejä ei kannata laittaa tyyliin "tämä" "nämä" "täällä", koska silloin sivuilla kävijä joutuu katsomaan linkin osoitteen ensin, jotta tietäisi haluaako seurata linkkiä vai ei. Linkin osoitekaan ei aina kerro mitään linkin sisällöstä ja hidastaahan se lukemistakin, kun joutuu viemään hiiren linkin päälle yrittäessään selvittää, mistä on kysymys.

Sähköt poikki ja kone rikki

Tänään olin viiden jälkeen juuri siirtämässä tämän päiväistä kirjoitustani tänne, kun meiltä meni sähköt. Taisi olla aika laaja katkos, koska kesti yli 4 tuntia. Pari tuntia odottelimme kynttilänvalossa sähköjen paluuta ja sitten mies haki varastosta vanhan Alladdinin lampun, jonka valossa ehdin neuloa jonkun aikaa, kunnes valot sitten yhdeksän jälkeen syttyivät. Sitten kannettavani virtakytkin sanoi itsensä irti, muljahti jotenkin omituisesti sisäänpäin. Onneksi on onsite-takuu voimassa, mutta pari viikkoa varmaan koneen huoltomatkaan menee. Kyllä kyrsii kuin pientä oravaa. Nyt surffailen ikivanhalla nuhapumpulla Linux Knoppixia käyttäen. Mainio hätäapu tällaisissa tapauksissa tuo cd-levyltä ladattava Knoppix, pääsin siinä samassa nettiin ilman mitään asennuksia.

Bloggerin salasanan olin tietysti unohtanut, vaikka luulin sen vuorenvarmasti muistavani, oli sitten varmaan jonkun muun paikan salasana. Onneksi löysin sähköpostitunnukseni ja salasanani, joten pääsin Webmailin kautta laatikolleni kuittaamaan Bloggerin viestin, jolla sain salasanan muutettua.

Eilen kävin luovuttamassa 42. kerran verta. Parhaimpina aikoina kävin luovuttamassa kahden kuukauden välein, mutta sitten paikalliset SPR:n toimistot lopetettiin säästösyistä. Verenluovutuksesta saa kevyen olon ja hyvän mielen, kunhan vain muistaa juoda nesteitä ennen luovutusta tarpeeksi, muuten saattaa silmissä musteta ja kylmä hiki yllättää. Kannattaa aloittaa tankkaus jo edellisenä päivänä.

Käyn verenluovutuksessa ihan terveydellisistäkin syistä, koska hemoglobiinini on aina ollut korkea, ylimmillään 168, yleensä noin 156. Veriryhmäni on A Rh-, kuten 6 %:lla suomalaisista. Lisää tietoa verestä ja verenluovutuksesta on Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun sivuilla. Sieltä löytyy myös liikkuvan veripalvelun kalenteri, josta on kätevä katsoa, milloin lähipaikkakunnilla on verenluovutustilaisuus.

Skannausvinkki

Moni neulebloggaaja on valitellut, että varsinkin tummista langoista tehdyistä neuleista on hyvän kuvan saaminen työn ja tuskan takana ja näinhän se varsinkin tähän vuodenaikaan on. Pienet neuleet ja neuleen yksityiskohdat kannattaakin skannata valokuvaamisen sijasta.

Alla eilen valmiiksi saamastani mustahopeasta huivista skannaamalla otettu kuva. Yksityiskohdat tulevat paljon paremmin näkyviin kuin kameralla ja säästyy aikaa ja vaivaa, joka menisi mahdolliseen kuvankäsittelyyn. Tämäkin kuva on suoraan skannerista kuvan koon pienennystä lukuunottamatta.

Tietotekniikka neuleharrastuksen apuna2. osa Ohjeet ja lehdet järjestykseen

Minulle kuten varmaan monelle muullekin neulojalle on kertynyt melkomoinen kasa neulelehtiä ym. neuleohjeita. Tietokone on helpottanut kulloinkin tarvittavan ohjeen etsimistä lehtikasoista huomattavasti. Joskus muinoin jouduin aina selaamaan aimo kasan lehtiä ennen kuin löysin haluamani ohjeen ja mieheni naureskeli, että taas on ohjeahdistus menossa. Muistissa oli kuva, että sellainen ja sellainen ohje on jossain lehdistä, mutta missä niistä? Tai sitten vain selailin lehtiä löytääkseni jotain, mikä sopisi käsillä olevaan lankaan.

Hankittuani skannerin syksyllä 98 skannasin neulelehdistäni kaikki ne neulemallit, jotka joskus mahdollisesti toteuttaisin. Skannasin siis pelkän neuleen kuvan en itse ohjetta ja tallensin kuvat lehden nimellä ja vuosikerralla nimettyyn kansioon esim. Sabrinan 1998 toteuttamiskelpoiset mallit ovat kansiossa Sabrina 1998 ja kukin kuvatiedosto on nimetty lehden numeron ja mallinumeron mukaan. Esim. sab0398_8.JPG tarkoittaa, että kuva on Sabrinan numerosta 3 vuodelta 98 malli 8. Jos haluaa vielä tarkempi olla, voi tiedoston nimeen sisällyttää esim. neuletiheyden (esim. sab0398_8_21s30krs.jpg) ja langan nimen. Kun itse lehdet sitten säilyttää vuosikerta- ja numerojärjestyksessä, on haluttu ohje nopea löytää.


Jos lainaat lehtiä esim. kirjastosta ja skannaat niistä neuleohjeita koneellesi, muista että valokuvat kannattaa tallentaa esim. jpg-muodossa, mutta tekstiä ja kaavakuvia sisältävät tiedostot gif-muodossa, jotta luettavuus olisi paras mahdollinen!

Netistä löytämäni ilmaiset neuleohjeet tallennan kansioihin, jotka on nimetty neuleiden käyttötarkoituksen mukaan esim. puserot, takit, myssyt, sukat, lapaset, huivit, pitsiliinat, lasten neuleet jne. Jos tiedostolla ei ole tallennusvaiheessa kuvaavaa nimeä, kannattaa se nimetä järkevämmin uudelleen, sillä esim. 7665395.jpg ei kerro tiedoston sisällöstä mitään. Jokaista ohjetta ei kannata tallentaa omaan kansioonsa, koska tämä hidastaa kuvien esikatselua.

Neuleohjeista ja kuvista kannattaa ehdottomasti ottaa varmuuskopio CD:lle tai DVD:lle. Kiintolevy saattaa rikkoutua ihan milloin tahansa ja silloin on myöhäistä itkeä menetettyjen tietojen perään.

Hyvä apuohjelma koneella ja CD- tai DVD-levyillä olevien tiedostojen synkronointiin on SyncBack Freeware. SyncBackin avulla on helppo pitää varmuuskopiot ajan tasalla ja kopioida nopeasti edellisen varmuuskopioinnin jälkeen kiintolevylle tallennetut uudet tiedostot CD:lle tai DVD:lle.


Ilmainen Irfanview-kuvankatseluohjelma on erinomainen kuvatiedostojen katselemiseen ja tulostamiseen. Itse käytän sitä kuvien katseluun nopeutensa vuoksi, vaikka omistan Ulead Photo Impactin mukana tulleen Ulead Photo Explorerinkin. Ohjelmalla onnistuu myös mm. slideshow, ruudunkaappaus, automaattinen HTML-sivun teko valituista kuvista sekä kuvien nimen, tiedostomuodon, koon ja muiden ominaisuuksien sarjamuunnos. Jos koneellasi ei vielä ole Irfanviewiä, suosittelen imuroimaan sen PlugIneineen. Ohjelmaan on saatavana suomenkielinen language pack sitä tarvitseville.

Tietotekniikka neuleharrastuksen apuna 1. osa Langat ojennukseen

Lankoja taitaa yhdellä sun toisella käsityöharrastajalla olla siellä sun täällä. Kaapit, laatikot, vintit ja varastot pullistelevat käsityötarvikkeista ja aina ei itsekään oikein muista millaisia lankoja ja miten paljon omistaa. Itse olen ratkaissut ongelman laskentataulukon avulla. Klikkaamalla alla olevaa kuvaa, saat esille isomman kuvan lankataulukostani.


Summa-funktion avulla olet aina ajan tasalla, kuinka paljon sinulla on yhteensä lankaa. Taulukkoon kannattaa merkitä myös, mistä lanka tarvittaessa löytyy.

Eri asia onkin sitten, muistaako taulukon pitää ajan tasalla... Taulukosta on kuitenkin niin paljon apua ja hyötyä, että kannattaa ottaa sen käyttäminen tavaksi aina, kun on uutta lankaa hankkinut tai entisistä jotain valmistanut.

Lanka- ja tarvikeostoille kannattaa luoda oma taulukko, joka vastaa kysymyksiin milloin, mistä, mitä, määrä, hinta.

Jos koneeltasi ei löydy valmiina mitään taulukkolaskentaohjelmaa esim. Microsoftin Excel tai Works-ohjelmistoon sisältyvä laskentataulukko, voit ladata ja asentaa koneellesi ilmaisen Open Office -ohjelmiston, josta löytyy taulukkolaskentaohjelman lisäksi mm. Wordia vastaava tekstinkäsittelyohjelma ja Powerpointia vastaava esitysgrafiikkaohjelma.

Neulefontti - Knitting Symbol Font

Aloin aamulla kirjoitella vauvaneuleen ohjetta ja sen pitsineulemallia varten tarvitsin neulefontin. Googlella kaksi käyttökelpoista löytyikin heti: Aire River Designin Knitting Symbols ja Tales of a keyboard biologist -sivujen kautta tuon edellisen lisäksi sain linkin Knitter's -lehden Knitter's Symbols Font -neulefonttiin.

Asensin fontit koneelleni ja molemmat ovat ihan hyviä tarkoitukseensa, mutta pidän enemmän Knitter's lehden fontista, koska se tekee samalla myös ruudukon.

Aire River Designin sivuilta löysin samalla linkin Fabriclinkin Burning Test -sivuun, jossa neuvotaan langan/kankaan palamistavan ja palojäännöksen avulla päättelemään, mitä kuitua lanka/kangas on. Hyödyllistä tietoa esim. vyötteettömien kirpputorilta hankittujen lankojen omistajille. Fabriclinkin sivustolta löytyy paljon muutakin kiinnostavaa kuitutietoa.

Today I was looking for a knitting font and with the help of Google I found two nice ones: Aire River Design's Knitting Symbols and Knitter's Symbols Font by Knitter's magazine. I downloaded fonts and both are ok, but I like more Knitter's Symbols Font, because it creates a grid automatically.

Through Aire River Design's website I found Fabriclink's useful Burning Test - How to Identify Textile Fibers Based on How They Burn.