Puikkohässäkkä

Sinisävyinen Floral Lace jacket -takkini on kahta palaa vailla eli toinen hiha ja resorit puuttuu vielä. Työn silmukat ovat tällä hetkellä "pidossa" kymmenellä eripituisella pyöröpuikolla odottelemassa sivujen yhdistämistä ja helma- ja etureunaresorien neulomista. Aikamoinen puikkosekamelska. Muutin kaula-aukkoa istuvammaksi neulomalla olkapäille viistotukset ja normaalin kaula-aukon.

There are ten circulars holding open stitches of my Floral Lace Jacket, a messy thing, but I can control it, believe me... I'm quite pissed off right now, because the motherboard of my PC broke last week and since then I have surfed and worked using my DH's old PC, which is really slow. I ordered a new PC last week and the webstore promised 3-5 working days delivery time and today is the fifth day and my order isn't yet on delivery. So I have lost my hope to have it delivered this week as I know that Finnish post isn't among the quickiest ones.

Kuvien värit on vähän sinnepäin, sillä tietokoneestani hajosi emolevy viime viikon tiistaina ja käytössäni väliaikaisesti olevassa vanhassa ja hitaassa koneessa ei ole kunnon kuvankäsittelyohjelmaa eikä monia muitakaan tarvitsemiani ohjelmia, enkä niitä viitsi siihen muutaman päivän takia asennella kuin aivan välttämättömimmät. Tilasin uuden valitsemieni komponenttien mukaan koottavan koneen viikko sitten ja toivottavasti saan sen ensi viikolla. Tälle viikolle olen jo toivoni menettänyt, myyjäliikkeen 3-5 päivän toimitusaika ei tunnu pitävän paikkaansa, vaikka kaikkia osiakin piti liikkeen nettisivujen mukaan olla varastossa. Ja pakkastakin on enemmän kuin tarpeeksi, tänään -27 aamupäivällä.

Floral Lace Jacket

Se viime postauksen puuvillainen neulepala sai seurakseen 11 samanlaista, ja niistähän tuli sitten Cascade Yarnsin Floral Lace Jacket (pdf) äidille. Omia modauksia oli taas pakko mennä tekemään ja parantelemaan ohjetta. En ymmärrä, miksi ohjeessa neuvotaan päättelemään palojen reunasilmukat ja sitten ompelemaan palat yhteen. Minä tietenkin jätin viimeisen kerroksen jälkeen palan silmukat odottelemaan ja yhdistelin sitten aina valmistuneen neliön edelliseen/edellisiin virkkaamalla silmukat yhteen. Neulaa en tarvinut kuin lankojen päättelemiseen. En myöskään palojen keskellä olevia nyppylöitä käynyt jälkikäteen tekemään ja kiinnittämään paikoilleen, kuten ohjeessa neuvottiin, hermothan siinä olisi mennyt. Aloitin palan neulomisen tekemällä yhden nyppylän ja sitten poimin sen reunoista kahdeksan silmukkaa. Sen jälkeen tein seuraavalla kerroksella nyppylän joka toiseen silmukkaan, jonka jälkeen jatkoin ohjeen ensimmäisestä kerroksesta.

Lanka on Schachenmayerin Cotton Sportia, äidin kirpparilta muutamalla eurolla bongaama kilon paketti, josta noin 44 kokoa olevaan takkiin kului 10 ja puoli kerää. Paloja oli mukava neuloa ja aloitinkin toisen monivärisen version, johon saan käytettyä sinisävyisiä puuvillalankojani, joita ei mitään sävyä ole niin paljon, että yksinään tulisi puseroa tai takkia. Kaula-aukkoa olen tällä kertaa suunnitellut hieman modaavani.

My mother saw a picture of Floral Lace Jacket (pdf) at Cascade Yarns web site and asked me to knit her one. I don't understand why pattern tells to bind off stitches after round 40 and then to sew blocks together. Instead I just left stitches to wait on a spare needle and then joined blocks together using the three needle bind-off. I also made bubbles first and then continued from round 1. Much less nerve wrecking way. Yarn is Schachenmayer Cotton Sport, my mother's find from a local flea market and needle size 4 mm. These blocks are very nice to knit, so I have another Floral Lace Jacket on my needles right now. I'm using some left over balls of different shades of blue cotton yarn.

Neulekarkkia - Knitting candy

Vuoden 2012 eka ja samalla viimeinen viime vuonna aloittamani neule valmistui eilen eli kolmas Azalea-takkini Angora Premium -langasta nelosen puikoilla, langanmenekki vain 240 grammaa.

Nyt jätän vähäksi aikaa tämän pitsimallin rauhaan, ja puikoilla on vaihteeksi jotain puuvillaista.

I finished my third Azalea Cardigan yesterday and now I leave that beautiful lace pattern for a while and change to a cotton yarn.

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Jatkoin vielä Azalea-pitsimallin vangitsemana ja tein muutaman hatun ja kaulurin. Tiilenpunaisesta mohair-sekoitelangasta neuloin mallikappaleen hatusta ja kaulurin. Samasta langasta, vain pinkkinä tein äidille hatun jo aiemmin neulomieni puseron ja kaulurin seuraksi. Sukulaistädille eli äidin serkulle tein peruspunaiset hatun ja kaksi kertaa kaulan ympäri riittävän tuubihuivin angoralangasta 80-vuotislahjaksi. Tein itselleni myös tuollaisen samanlaisen punaisen tuubihuivin. Itselleni olen neulonut sinisävyisen puseron Azalea-mallin käyttäen, mutta siitä en ole vielä saanut kuvia otetuksi, vaikka olen sitä jo montaa kertaa käyttänyt. Jo kolmas takkikin on kyseisellä pitsimallilla puikoilla eli eipä täällä ainakaan ala uusi vuosi uusilla kujeilla.

I'm so, so fond of Azalea lace pattern that I continued using it and designed a slouchy hat with a cowl and a tube scarf. Brownish red and pink versions are mohair blend yarn and red one 80 % angora yarn. Pink one I gave to my mother and red one with a tube scarf I sent to my mother's cousin, who had her 80th birthday last Wednesday. I also made similar red tube scarf for myself. Now I have third Azalea jacket on my needles...

I wish a very happy new year to everybody!

P.S. Nöpö has been very unsatisfied with the weather and is sulking on our living room's windowsill.

Nöpö ja Tuppo eivät ole oikein viihtyneet ulkona viime aikoina, sen verran huonoja ilmoja on pidellyt. Nöpö murjottaa ikkunalaudalla ulos katsellen. Onneksi meillä ei ollut tapaninpäivänä kuin seitsemän tunnin sähkökatko ja tiistaina uudelleen pari tuntia sähköt poikki, joten aika vähällä päästiin moneen muuhun verrattuna. Eikä sähkökatkoista ole meille vakavampaa haittaa kuin pakastimen sulaminen ja tv:n ja tietokoneen toimimattomuus (mikä ei tietenkään töiden teon kannalta ole hyvä juttu). Talo lämpiää puilla, ruokaa voi laittaa puuhellalla tai kaasuliedellä ja vettä saa kaivosta. Kivojahan sähkökatkot ei ole, varsinkaan näin pimeänä vuodenaikana.

Toivottelen oikein onnellista uutta vuotta 2012 kaikille!

Hauskaa Joulua!

Oikein rentouttavaa ja perinteikästä tai perinteistä vapaata joulua teille kaikille! Joulu kannattaa viettää just niin kuin itsestä parhaalta tuntuu ottamatta turhia paineita. Ei onneksi kukaan virallinen joulutarkastaja tule katsomaan onko joulusiivous tehty ja onko perinteiset jouluruoat valmistettu tai hankittu ja piparit leivottu.

I wish you a Merry Christmas and happy holidays!

Nopeaa ja helppoa - So quick and easy

Miehelle iski akuutti kaulurintarve, joten ei auttanut muu kuin katsoa Ravelrysta löytyisikö mitään sopivaa mallia. Törmäsin Bandana Cowliin ja ohjeen kauluri olikin todella nopeatekoinen ja lyhennettyjen kerrosten ansiosta mielenkiintoinen neulottava. Tunti-pari tv-neulontaa ja kauluri oli valmis. Lanka on 80-prosenttista angoraa, ei taatusti kutita, ihanan pehmeää ja lämmintä.

My DH was in acute need of a neckwarmer, so I made a search at Ravelry and found a pattern of Bandana Cowl. It was very quick knitting, but not at all dull to do, cleverly shaped with short rows. Couple of hours knitting in front of tv and a soft and warm neckwarmer was ready.

Long fingers

Isälle tein itsevärjäämästäni ohuesta villalangasta sormikkaat mallia "long fingers". Isällä on hoikat kädet ja normaalia pidemmät sormet, joten neuloin sormikkaat ihan mittojen mukaan. Kuvakulma hieman vääristää, ja kuvassa sormiosat näyttävätkin hieman lyhyemmiltä kuin luonnossa. Mitat otin pyytämällä isää laittamaan kätensä paperin päälle ja piirtämällä paperille hänen kätensä ääriviivat. Olen perinyt käsieni muodon, kuten melkein kaiken muunkin ulkonäössäni nenää lukuunottamatta isän puolelta, joten itsellenikin on usein varsinkin peukalo perusmallilla neulotussa sormikkaassa tai lapasessa liian lyhyt.

Pakko vielä kiittää noista edellisen postauksen ja muistakin kommenteista! Äiti tykkää puserosta todella paljon, joten käyttämättä se ei todellakaan jää!

I knit a pair of gloves for my father. I have dyed the yarn by myself and gloves are made after my father's measurements. He has very long fingers, so once I visited him I asked him to put his hand over a paper sheet and then I drew outlines of his hand on paper. Now I just hope that these will fit him ok.

And once more thank you all for your lovely comments! Tuppo and Nöpö also thank you for birthday greetings!

Pinkit Azaleat

Olen tykännyt niin noista Azalea-takeistani, että halusin muuntaa mallin myös puseroksi. Äiti oli sopivasti puseron tarpeessa, joten niinpä neuloin sellaisen pinkistä mohairsekoitteesta 4,5 millin puikoilla hänelle. Ice Yarns Elk -lankaa 44-kokoiseen 67 senttiä pitkään puseroon meni vain 150 g!

Koska puserosta tuli melko avokaulainen tein siihen vielä erillisen irtokauluksen, jota voi myös kaulurina käyttää. Väri sopi äidille todella hyvin ja muutenkin hän oli puseroon oikein tyytyväinen. Itse en sataprosenttisen tyytyväinen loppustulokseen ollut, sillä hieman kainaloiden kohdille tulee poimuja varmaankin pitsineuleen muodosta johtuen. Puseroa ei ole pingotettu lainkaan, joten pingottamalla asia ehkä hoituisi, ja sanoinkin äidille, että puseron voisi kastella ja asetella muotoonsa kuivamaan, mutta hän sanoi ettei tarvitse. Ravelrystä löytyy pari kuvaa, joissa pusero on äidin päällä.

Taidan tehdä itsellenikin samanlaisen, erivärisenä vain. En nyt tunnu pääsevän irti lainkaan tuosta Azalea-pitsineulekuviosta, juuri nyt on puikoilla kirkkaanpunainen tuubihuivi sitä käyttäen ja uutta puseroakin pukkaa.

I wanted to try if I could modify Azalea Cardigan to a sweater. I changed the original pattern quite a lot and knit a pink sweater for my mother using mohair blend yarn and 4.5 mm needles. The sweater of size 44 and 67 cm long weighs amazingly little, only 150 grams! I knit also a separate cowl to wear with it. Mother was very happy with her new outfit. There are some pictures more in my projects at Ravelry.

Pitsineuletakki, joka tahtoi olla kauluri

Aloin aivan lokakuun lopulla neuloa Junghans-Wollen sivuilta löytämälläni ohjeella takkia. Yhdistin ohutta Viivi-villalankaa ja moniväristä italialaista akryylikonelankaa, jota joskus muutama vuosi sitten ostin Lahden Kontista ison kartion muutamalla eurolla. Lankavalinta meni kuitenkin pieleen, sillä kirjavasta neulepinnasta ei kaunis pitsineule näkynyt kunnolla. Heitinkin neulomisen sikseen ja ajattelin purkaa koko 20 senttiä korkean takakappaleen alun. En sitten kuitenkaan heti purkanut, vaan joidenkin päivien kuluttua tein hemmingit ja neuloin joitakin kerroksia ainaoikeaa ja päättelin kappaleen. Ompelin reunat yhteen ja voilà, minulla oli uusi kauluri. Eipä mennyt neulomisaika hukkaan, vaikka neulomisessa usein se matka on tärkeämpi kuin perille saapuminen.

In the end of October I found a beautiful free lace jacket pattern and started to knit after it right away. I had knit about 20 cm when I noticed that my yarn choice wasn't good at all. The beautiful lace pattern wasn't clearly visible because of multicoloured yarn. Yarn is my own mixing of dark blue Viivi wool yarn and nameless acrylic machine knitting yarn I have purchased at charity shop of Finnish Red Cross, one ply each. First I thought to unravel it completely, but then I got an idea and knitted first six rows garter stitch and then cast off stitches. Now I have a very nice cowl!

Happy birthday to Tuppo, happy birthday to Nöpö!

Meidän kollipojat täyttää tänään 7 vuotta, ja synttäreitä on perinteisesti vietetty syöttämällä karvamahoille niin paljon katkarapuja kuin jaksavat syödä! Linjat tökkii sen verran taas kerran, että saatte tyytyä vanhaan kännykällä otettuun kuvaan. Ei siis tuoretta synttäripotrettia tällä kertaa.

Tuppo and Nöpö are 7 years old today! They have celebrated their birthday by eating their bellies full of shrimps!

Bubbly Sea Shell Cowl

Tein raidallisten säärystimien kanssa pidettäväksi kaulurin, josta en ensin pitänyt lainkaan, ja meinasin jo purkaa sen, mutta sitten huomasin, ettei se hassumpi olekaan, taittuu mukavasti tuosta keskikohdastaan. Mallineule on suoraan ilmaisesta Bubbly Sea Shell -huiviohjeestani. Silmukat loin provisional cast-on -menetelmällä, neuloin kuusi mallikertaa ja sitten yhdistin silmukoimalla alku- ja loppureunat. Puikoilla on melkein valmiina samasta langasta pitkävartiset raidalliset kämmekkäät, ja lankaa ehkä riittää vielä toiseen raidalliseen kauluriin, joka olisi sitten ihan samaa sarjaa säärystimien ja kämmekkäiden kanssa.

I made a cowl for myself to be worn with the leg warmers I made using this same yarn earlier. At first I didn't like it at all and even planned to unravel it, but then I wore it once and noticed that it was ok and quite nice to wear. I modified it from my free Bubbly Sea Shell Scarf pattern. I just used provisional cast-on method, worked six lace pattern repeats and joined ends with the kitchener stitch.

Metsän herkkuja

Onneksi metsät on täynnä sieniä. Ehdottomasti paras asia syksyssä ja syksyn vihaajan pelastus!

Finnish forests are now full of Funnel Chanterelles (Craterellus tubaeformis). It has been a really great mushroom year!

Muutamat sukat

Tykkäsin niin kovasti toukokuun lopulla itselleni neulomistani sukista, että tein kaksi paria lisää samanlaisia. Varpaitani palelee tosi helposti, ovat välillä siniset kuin mustikat, ja huomasin että ohuesta noile-raakasilkkilangasta, itsekehrätystä suomenlampaan villasta ja puuvillaisesta virkkauslangasta yhdistämällä neulotut sukat ovat todella lämpimät ja kestävät puuvillalisäyksen ansiosta käyttöäkin hyvin. Ihan perusmallilla sileää neulosta, sukat kun on minulle aina vähän sellaista pakkopullaa, jotka pitää saada nopeasti valmiiksi, että pääsee neulomaan jotain kiinnostavampaa.

I have liked so much to wear the socks I made last May for myself using one ply of noile silk, one ply of handspun Finnsheep wool and one ply of cotton crochet thread. They have been so warm and long-wearing, that I wanted to knit two pairs more similar socks. My cold feet love those socks!

Tasapainoilua

Hyvää tasapainoharjoitusta saa, kun laittaa säärystimen jalkaan, nostaa jalan sohvapöydälle ja yrittää saada kunnon kuvaa yhdellä jalalla seisoen. Löysin lankojani penkoessa parittoman säärystimen, jonka olen neulonut kaksi ja puoli vuotta sitten. Ei ole mielipuuhaani joustinneuleen ympyränä neulominen, ei inspiroi sitten yhtään. Talvi kuitenkin tulee ja jalkoja palelee, joten otin itseäni niskasta kiinni ja neuloin yksinäiselle parin. Vitosen puikoilla ja 44 silmukalla siihen ei onneksi kauaa mennyt, vaikka pötköllä onkin pituutta 68 senttiä. Lankaakin on vielä jäljellä, joten kerään koko sarjan ja teen vielä ranteenlämmittimet ja kaulaankin jotain huivin tai kaulurin tapaista.

I found a lonely legwarmer without a pair from my yarn closet. I have made it about two and a half years ago and then get fed up with knitting dull 2 x 2 ribbing. Now winter is coming and I'm in a need of legwarmers, so I got myself together and knit another one. Fortunately it was quick to knit with 5 mm needles and only 44 stitches, though the length of legwarmers is 68 cm.

Azalea Cowl

Löytyihän ne loput Princess Mohair -kerät, mutta ei komerosta vaan vintiltä suuresta lankoja täynnä olevasta pahvilaatikosta, ja sain neulottua Azalea-tuubihuivin valmiiksi. Muuten ok ja väri on ihanaa tummanvihreän sävyä, mutta kun mohair kutittaa paljasta kaulaa vasten, niin luultavasti jää minulta käyttämättä. Neuloin huivin 4,5 millin puikoilla 41 silmukalla. Reunoihin tein neljä silmukkaa ainaoikeaa ja keskellä on kaksi mallikertaa Azalea-pitsimallia ja yksi oikea silmukka. Tein 124 cm pitkän ja 23 cm leveän kappaleen, jonka aloitus- ja lopetusreunat yhdistin toisiinsa. Lankaa huiviin meni 72 grammaa.

I finished my Azalea Cowl some time ago and I like it a lot, but as it has 50 % of mohair in it, it tickles me a lot. So maybe I'm unable to wear it although I love the colour of it. There are 4 garter stitches on both edges and two repeats of Azalea lace pattern and one knit stitch between those edge stitches, a total of 41 stitches. I used provisional cast on, worked 124 cm and then joined the live ends with the kitchener stitch.

Ikänäkö iskee

Pakko jakaa. Mies otti aamulla takkia henkarilta ja sanoi minulle, että kato nyt, kun aina niitä neuleita ulkona tän henkarin kanssa kuvailet, niin nyt tässä henkarissa on linnunpaskaa. Minä katsomaan ja sanomaan, että jospa kattosit lasien kanssa. Se mikään linnunpaska ollut, vaan puoliksi pois kulunut hintalappu. Mutta asenne tuli selväksi ja mulla oli hauskaa.

This was just about my DH and his presbyopia. This morning while taking his coat, he accused me that there is a bird dropping on the coat hanger, because I usually use that hanger while photographing my knits outside. I told him to look with his reading glasses on. The bird dropping was just a part of old price tag.

Se vihreä versio Azaleasta

Vihreä versioni Azalea Cardigan -takista on ihan kiva ja tulee varmasti käytettyä, mutta painavampi puuvillalanka sopii mielestäni malliin paremmin. Nyt takki ei takaa laskeudu tarpeeksi, kun lanka on niin kevyttä. Lankana käytin jo kerran neulottua Novitan Princess Mohairia. Purin surutta kolme ja puoli vuotta sitten neulomani takin, sillä olen tuosta ajasta sen verran laihtunut, että takki oli aivan liian suuri minulle. Olisin tietysi voinut laittaa takin kiertoon, mutta halusin langan omaan käyttöön, sillä sen värisävy sopii hyvin minulle. Lankaa jäi, joten aloin siitä neuloa takin seuraksi tuubihuivia käyttäen tuota samaa lehtipitsimallia kuin takissakin. Nyt huivi on kesken, kun takista purettu lanka loppui, enkä ole vielä löytänyt aiemmalla kerralla takin neulomisesta jäljelle jääneitä puoltatoista kerää. Pengoin lankakomeroakin, mutta en ilmeisesti tarpeeksi. Miksi aina se, mitä tarvitsee on jossain kaikkein vaikeimmin tavoitettavassa paikassa? Tässä tapauksessa ilmeisesti kaapin perillä kaikkien muiden lankojen takana ja alla.

I like my green version of Azalea Cardigan, but not as much as my earlier lilac cotton one. I think this model sits and drapes better if knit with heavier yarn than mohair. Yarn is recycled. I raveled my old jacket I made in March 2008 and now it has a new life. Now I'm knitting a matching cowl using the same lace pattern. I just run out of yarn and I know that I have it one and a half ball in my yarn closet, but I haven't found it yet... Maybe I have too much yarn.

Suomumustesienten kokoontumisajot?

Heinolan Lidlin parkkipaikan reunustalla kasvaa aivan valtavasti suomumustesieniä. Kuvailin niitä perjantaina äidin luona käydessäni, ja siinä saikin samalla kunnon reisijumpan, kun 40 minuutin ajan harrasti kyykkyyn-ylös-liikettä kuvia napsiessa, 4 gigan muistikortillinen tuli täyteen. Lisää kuvia laitoin Picasaan. Kuvat otin kahdella 50-millisellä objektiivilla ja yhdellä 135-millisellä, manuaalisia kaikki.

I visited my mother on Friday and photographed these shaggy ink caps (Coprinus comatus) on the side of Lidl's parking place. There are lots of them and they look so funny! There are more pictures at my Picasa web album.

Viisi lempiasiaa?

Peikkotytöltä sain viikko sitten tunnustuksen, kiitos!

Tunnustuksessa vastataan viiteen kysymykseen ja lähetetään eteenpäin viidelle ystävälle. Minulta jää taas tapani mukaan lähettämättä, kun ei nyt ole aikaa selvittää, kuka tähän ei vielä ole vastannut.

1. Lempiruoka: Paistettu tai savustettu kala (esim. meriahven, kampela, lohi, silakka jne.) kreikkalainen salaatti ja juustot (varsinkin halloumi, leipäjuusto ja feta) uppoaa minuun aina.

2. Lempimakeiseni: En syö karkkia, suklaata joskus talviaikaan, jostain syystä kesäaikaan ei suklaakaan maistu. Marsipaani on hyvää.

3. Lempiluettavani: Opin lukemaan 5-vuotiaana, ja siitä asti olen ollut kirjaston suurkuluttaja, John Irvingistä pidän.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Sohvalla tv:n ääressä. Autossa neulon silloin tällöin, mutta jostain syystä autossa neulominen ei sovi minulle lainkaan, vaan joka kerta neulon monta kerrosta ihan pieleen.

5. Lempielokuva: En yleensä katso samaa elokuvaa useampaan kertaan, mutta Leon ja Kahdeksan surmanluotia täytyy aina katsoa, kun ne tv:stä tulevat.

Tällaisia auringonkukkia keikkuu pihassa neljän metrin varren päässä!

On June I planted some red sunflower seeds and now some of them have grown stems about 4 meter high!

My Azalea Cardigan modification

Sain tämän viikon maanantaina vihdoin oman versioni Azalea Cardiganista valmiiksi. Alkuperäisessä ohjeessahan kainaloiden alla vaihdettiin sileään neuleeseen, mutta minä jatkoin pitsineuleella helmaan asti. Jätin vartalo-osan kavennukset pois ja kavensin ennen helmareunusta tasaisesti 14 silmukkaa. Takissa ei ole yhtään ainoaa saumaa, ei edes kainaloiden alla, vain langanpäät päätelty lopuksi. Etureunan ja kaula-aukon ympäri virkkasin lopuksi kerroksen kiinteitä silmukoita ja tein samalla napinlävet. Kaula-aukko olisi saanut olla hieman etukappaleen osalta pyöristetty, mutta takki istuu hyvin kainaloista ja muutenkin tykkään lopputuloksesta. Aloinkin heti neuloa toista samanlaista vihreästä mohair-akryylisekoitelangasta.

On Monday this week I finished my modified version of Azalea Cardigan. I didn't change to stockinette stitch at all and knit using a lace pattern all the way neck down. I also didn't make any waist shapings but just before a hem garter I decreased 14 stitches evenly on one row. I liked this pattern so much that I started to knit another one right away using green mohair acrylic blending this time.

Vähänks oon ylpee

sain tiistaina tällaisen:

I'm so proud! I got this beautiful red cross pendant two days ago.

Edit: Selvennykseksi, että olen siis luovuttanut verta 50 kertaa, mistä hyvästä tuo Punaisen Ristin merkki.

Nirpulta

Nirppu antoi minulle vähän aikaa sitten tunnustuksen. Pitäisi vastata ja jakaa sitten tunnustus eteenpäin kymmenelle bloggaajalle. Tämä onkin jo niin kauan kiertänyt ja melkein kaikki on tainneet jo vastata, että en sitä sen kummemmin käy eteenpäin nimeämään. Kiitos, Nirppu!

1. Suosikkiväri: vaikea sanoa yhtä, mutta smaragdinvihreä tai kylmä tummanvihreä, puhdas punainen ja vähän fuksiaan vivahtava punainen, oisko se hot pink tai jotain sinne päin sekä tumma ultramariininsininen

2. Suosikkieläin: Kissa, tykkään myös siileistä ja sammakoista



3. Suosikkinumero: 5, 6 ja 8 on kaikki kivoja

4. Suosikki alkoholiton juoma: tällä hetkellä vihreä gunpowder-tee, jonka seassa ginkgo bilobaa, irto sellainen tietenkin

5. Facebook vai Twitter? Twitter, vaikka senkin käyttö jää aika vähälle.

6. Intohimosi: Kai se sitten on pitsineuleiden neulominen, jos sitä intohimoksi voi sanoa, tai sitten valokuvaus, molemmat kuitenkin jotain, mistä tykkään ja joita ilman en haluaisi olla.

7. Saada vai antaa lahja? Antaa. Kiva on saadakin, jos lahjanantaja tietää mistä tykkään, mutta ennemmin olen lahjatta kuin vastaanotan valkoisen elefantin. Koriste-esineistä ja kukista en lahjoina pidä, mutta syötävät lahjat on kivoja (suklaa, juustot ym. gourmet-jutut) samoin kierrätyslahjat on ihan parhaita eli saada jotain, mille itsellä on käyttöä ja jolla toinen ei tee mitään.

8. Suosikkikuvio: joku pyöreämuotoinen

9. Suosikkiviikonpäivä: perjantai ilman muuta, perjantaina on aina paras tunnelma

10. Suosikkikukka: Idänunikko (Papaver orientale), tykkään myös mm. kurjenpolvesta (ihan luonnon versiosta ei jalostetuista), horsmasta, lemmikistä, kangasvuokosta, ohdakkeesta; varsinkin kurjenpolvesta ja horsmasta tulee mummi ja lapsuuden kesät mieleen.