Satoa

Tummansinisen huppupitsineuleen lankaa jäi vielä jonkin verran, joten neuloin siitä itselleni toisen lehtiraitatopin. Merseroitu lanka on joustamattomampaa kuin merseroimaton, joten tästä tuli hieman nafti. Tosin en ole vielä höyryttänyt tätä, ehkä se siitä hieman venähtää. Aiempi vaaleansininen venähti käytössä vähän liikaakin, mutta palautui pesussa ennalleen.


I liked my light blue leaf row top so much that I made another dark blue one. This is a little bit tighter, but I haven't steam ironed it yet, so hope it'll stretch a little bit. It's not too tight to me, but I like to have a little bit of positive ease in my tops.

Today I finished a pair of socks. Yarn is my own handspun Finnsheep yarn and I used 4 mm needles. They weigh 148 grams and are really warm as I used yarn doubled, one brown and one natural strand. My friend asked me to knit these as she wants to give these to her sister for a birthday present.


Itsekehräämästäni langasta neuloin tuttavan pyynnöstä sukat, halusi ne synttärilahjaksi siskolleen. Lankaa meni melko paksuihin kaksinkertaisesta langasta nelosen puikoilla neulottuihin kokoa 40 oleviin sukkiin 148 grammaa.

Kaikki on kasvanut niin hyvin tänä kesänä, kunhan vaan on jaksanut kastella. Kuvassa olevat keltaiset kukat ovat pieniä noin kynnenkokoisia. Varmasti kaikille tuttu kasvi, mutta harvemmin sen näkee kukkivan. Tiedätkö tai arvaatko, mikä kasvi on kyseessä?


These little yellow flowers belong to a very common garden plant, do you know or guess what it is? I grow it every summer, but this is the first time I see it flowering. Maybe because this year we have had an exceptionally warm summer.

Also zucchinis have grown so well. It's one of my favorite vegetables.


Omia kesäkurpitsoitakin on päässyt jo maistamaan.

Perinnepellavaa

Sain reilu viikko sitten isän tyttöystävältä S:ltä kassillisen vanhaa pellavaa. Nämä olivat vähällä mennä kaatopaikalle:


- 570 grammaa melko ohutta pellavalankaa, sopivaa vaikkapa neulottuihin tai virkattuihin pitsiliinoihin


- 95 grammaa oikein ohutta noin ompelulangan paksuista pellavalankaa, jonka S:n äitivainaa oli aikoinaan kehrännyt ja oli saanut langasta kehräyspalkinnonkin


- 700 gramman pellavaletti

Pellavien mukana olleen sianharjaksista tehdyn sienenmuotoisen kapineen nimeä tai tarkkaa käyttötarkoitusta ei S tiennyt, mutta netistä löysin kuvan samanlaisesta harjasta, jollaisia on ilmeisesti jo rautakaudella käytetty pellavan käsittelyssä. Kyseessä on siis pellavaharja.


Last week my father's girlfriend S gave me a plastic bag full of handspun linen yarn and flax roving. There was 570 grams quite fine linen yarn, suitable e.g. to knit or crochet lace doilies, 95 grams very fine (almost like sewing thread) linen yarn and flax roving braid of 700 grams. There was also an old flax brush made of pig bristles.

These yarns are very old as S is in her 70ies and her late mother had spun these decades ago. It was near that these lovely yarns and flax were about to go to a rubbish dump! I'm so happy that I got these!

Hb 154

Kävin tänään luovuttamassa verta, 49. kerta. Nyt on kevyt olo ja hyvä mieli. Palkkioksi sain Punaiselta Ristiltä lahjakortin, jolla saa jäätelön.


Today I donated blood. It was my 49th time. My hemoglobin has always been quite high, so now I'm feeling so good both physically and mentally.

Se tummansininen

Tummansininen hupullinen pusero valmistui noin viikko sitten ja tykkään siitä oikein paljon. Taidan tehdä toisen punaisesta Tennesseestä.


Malli: Sabrina nro 6/2010, malli 16, koko 42/44
Puikot: 3 mm
Lanka: muinainen puuvillainen Novitan Havaiji (ei siis se uudempi akryyliversio), merseroitu 100 % puuvilla, 595 grammaa


Kuvat otin jalustan ja kaukolaukaisimen avulla, joten ne ovat mitä ovat, mutta pääsin kuitenkin vähemmällä kuin jos olisin pyytänyt miestä ottamaan. Käytin muuten kaukolaukaisimena vanhaa Sonyn videonauhurin kaukosäädintä. Toimii paljon paremmin ja suuremmalla säteellä kuin pieni kameralle tarkoitettu laukaisin ja zoomauskin onnistuu.


Linssilude Tuppokin ilmestyi taas paikalle, kun aloin ottamaan reunuksesta kuvaa.


Tein jonkin verran muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen. Helmajoustimen vaihdoin samaan pitsineuleeseen kuin hihansuissakin. Ohjeen mukaan etukappaleiden etureunan ja hupun kiertävä pitsireunus neulottiin erikseen ja ommeltiin sitten paikoilleen. Minä lisäsin reunuksen silmukat etukappaleisiin ja neuloin ne ja reunuksen yhtenä kappaleena. Jatkoin reunuksia hupun sivuissa ja hupun yläreunan kohdalla jätin hupun sileän osuuden silmukat odottamaan ja neuloin ensin oikeanpuoleisen reunuksen ja neuloin aina sen vasemman reunan silmukan yhteen hupun silmukoihin. Noin joka neljännen kerroksen kohdalla jätin yhteen neulomisen väliin, jotta pitsineule olisi sopivassa kohdassa hupun keskikohdalla. Kun tulin hupun keskimmäisen silmukan kohdalle, jätin pitsireunasilmukat odottamaan ja neuloin vasemman puolen pitsireunan samoin. Lopuksi silmukoin reunat yhteen. Etureunojen kaksi reunimmaista silmukkaa neuloin ainaoikeaa ja lopuksi virkkasin reunaan kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita.


My dark blue cotton pullover has been ready almost a week, but haven't had time to blog about it. I knit it with 3 mm needles and 100 % mercerized cotton yarn, a long ago discontinued Novita Havaiji. Its pattern is from German knitting magazine Sabrina 6/2010, model 16. This pattern has ribbed hem, but I changed it and used the lace pattern of cuffs. The pattern also tells you to knit a front lace edging separately and then sew it on its place, but I added stitches of the lace edging to both front pieces and knit it at the same time with front pieces. Then I continued edgings on both sides of hood and grafted them together with kitchener stitch. I like this pullover a lot and maybe I knit another red one too.

Tuppo is here again! I just can't take pictures without him. He appears right away when I try to photograph my knittings.

Muistopäivä

Akileija on kurottanut terassin alta kohti valoa.


Vuonna 1982 kuolleen maailman parhaan mummini syntymästä on tänään 100 vuotta.

Satoa tulossa

Kehräsin neljä rullallista lisää ruskeaa lankaa, noin 620 metriä ja 317 grammaa. Nyt varmaankin jo muutamat sukat näistä saan. Karstamyllyllä aikoinaan karstattu villa olisi ehkä kaivannut hieman lisäkarstausta, mutta kotisukkakäyttöön minulle kelpaa epätasaisempikin lanka, joten en viitsinyt alkaa käsin karstaamaan villaa tasaisemmaksi. Langan pesin kuten aiemmatkin sadevedellä ja oliivisaippualla.

Minulla on ennestään yhdet paksut 230 (!) grammaa painavat suomenlampaanvillaiset "muhkurapeltisukat", jotka panen jalkaan muiden sukkien päälle, jos varpaita oikein palelee. Näistä ruskeista langoista teen samantapaiset, ei tosin ihan yhtä paksut ja painavat ja ehkä pehmeämmät, mutta toivottavasti yhtä lämpimät.


I have spun more brown yarn, about 620 meters and 317 grams. Now I have enough this yarn for some thick warm socks.

Melko luomua

Pesin viikon aikana kehräämiäni lankoja tänään oliiviöljysaippualla ja sadevedellä. Kaikki ovat suomenlammasta, mutta etummaisessa ja kolmannessa oikealta olevassa ruskeassa vyyhdissä on mukana vaaleaa vuohenkarvaa. Vuohenkarvavillaseos oli tosi sujuvaa kehrätä, mutta karvojen päät tunkevat jonkin verran ulos langasta. Ruskea villa oli aika lyhyttä tumppua ja kierrettä tuli siksi vähän liikaakin, että lanka pysyisi kasassa.


Today I washed my handspun yarn with olive oil soap and rainwater. It's Finn sheep wool and the first and third dark brown skein from right have also some white goat hair.

Aurinkoista juhannusta - Happy Midsummer!

Hitaat kiireet

Enpä paljon ole ehtinyt neuloa. Tummansinisessä puuvillapuserossa on menossa etukappale, hihat ja takakappale on valmiina. Etukappale jakautuu kahtia heti helmaosan jälkeen, vähän niin kuin puseron ja takin välimuoto. Ohjeen mukaan etukaitale neulotaan erillisenä ja ommellaan sitten kiinni etukappaleen etureunoihin, mutta minä oikaisen ja teen sen samalla kertaa. Ohjeen mukaan puseroon tulee huppu, jonka reunaan etukaitale myös kiinnitetään. En vielä tiedä, teenkö hupun vai en. Helman joustimen vaihdoin samaan pitsineuleeseen kuin hihansuissakin.


The front piece of my cotton pullover on the needles. It is divided right after hem part, which is ribbed in the original pattern, but I used the same lace pattern as the sleeve cuffs have. The pattern has a separate front edging, which is sewn in its place afterwards, but I think it's easier to knit it at the same time with the front piece.

Nöpö fights with mosquitos. And there are lots of them this year.


Nöpö taistelee hyttysten kanssa, joita tänä vuonna tosiaankin riittää.

Unikeko-Tuppoa laiskottaa.


Tuppo is our sleepyhead.

Lazy day

Tuppo on oikea vainukissa, aina nenu joko maassa tai kohti taivaita autuaan ilmeen kera.




Tuppo loves scents of the summertime.

Nöpö was feeling lazy today.


Nöpön vuoro oli tänään lukea Karvakansan uutiset, mutta uutistenlukijaa hieman laiskotti.

Tämä on hiha. Ohje kesäkuun Sabrinasta.


This is a sleeve, a pattern is from Sabrina 6/2010.

Kukassa

Pihamme pihlajat ja sireenit kukkivat vihdoinkin.




Rowans and lilacs are blooming at last.

Lehtiraitatoppi

No niin, eilen vihdoinkin sain vaaleansinisen lehtiraitatopin valmiiksi. Koko ja mallihan on sama kuin pellavalangasta äidille neulomassani, mutta tiheydeksi tuli 22 silmukkaa. Pellavaisessa tiheys oli 15 s/10 cm ja sitä myötä silmukoita melko lailla vähemmän. Tällä kertaa neuloin etu- ja takakappaleet erikseen. Pirta Carita -puuvillalankaa meni 298 grammaa ja puikot oli 3,5 mm. Pidin kyllä enemmän tuosta kevyemmästä pellavaversiosta, mutta eiköhän tällekin ole käyttöä.


Miehen eilen ottamat kuvat jouduin rajaamaan tiukasti, sillä hänen näkemyksensä edullisesta kuvakulmasta, ja siitä milloin pusero on hyvin päällä, poikkeaa jostakin syystä aika lailla omastani. Muistin taas, miksi en useammin pyydä miestä kuvaajaksi. Tuttua varmaan monelle muullekin.


Light blue leaf row top for myself is now finished. It's similar as the linen one but with a different gauge (linen 15 sts/10 cm, this one 22 sts/10 cm) and with 3.5 mm needles. This cotton yarn version is ok, but somehow I like more of that airier linen one.

Tänään

Vuohenjuuret alkavat olla jo kukintansa loppupuolella.


Today Leopard's Bane has starting to wither and Tuppo poses under the evening sun. I got light blue top ready, but then unraveled the upper part till under arms as I wasn't satisfied with shoulder line. So it's still on the needles.


Tuppo lämmitteli kiven päällä ilta-auringossa. Yksi sen kulmakarvoista sojotti hassusti suoraan ylöspäin.

Mutta ei vieläkään mitään valmista. Sininen toppi kyllä tuli jo kerran valmiiksi, mutta purin sen sitten eilen kainaloihin asti ja neulon yläosan uudelleen ilman kainalokavennuksia.

Epidemia?

Tätä tuntuu olevan liikkeellä muuallakin kuin vain täällä Lankakomerossa eli neuleita ei oikein valmistu. Kevät ja alkukesä nyt vain on sellaista aikaa, että neulominen jää vähemmälle. Luonnossa on kiva kuljeskella kameran kanssa, ja salaattia, papuja ja erilaisia yrttejä on ihan pakko kasvattaa omiksi tarpeiksi, niin paljon maukkaampia ne ovat kuin kaupasta ostetut. Odottelenkin jo taas innolla aikaa, kun pääsee tekemään pestoa itsekasvatetusta basilikasta.


Toki puikoilla jotain aina on, edistyminen vain on hidasta. Maaliskuussa purkutuomion saaneen puseron puuvillalanka pääsi uudelle kierrokselle. Mitenköhän nyt käy? Tällä kertaa saankin sitten syyttää tai kiittää tulevasta lopputuloksesta kokonaan itseäni.


I have had very little time for knitting lately. There is always something on my needles, it is just progressing very slowly as my interests are elsewhere. I love to take pictures and this time of the year there are so much to photograph outside. Nature is so beautiful, flowers are blooming etc. It is always like this in the beginning of summertime. Light blue yarn is from my hideous top I frogged last March. This time I can blame or thank only myself if the result isn't bearable.

Rentukoiden aika

There are plenty of kingcups (Caltha palustris) along nearby Myllypuro creek.




Kesämökkiläiseltä on jäänyt puiden sahaus kesken. Tuossa ne olivat jo viime kesänä, kun siitä usein ohi polkua pitkin menin rantaan. Ehkä tänä kesänä sitten jatketaan.

Pellavaista

Pikkutyttönä 60-luvulla kuljin aina äidin ompelemissa vaatteissa. Nykyään sitten vuorostaan äiti kulkee minun neuleissani. Viimeksi neuloin äidille nelosen puikoilla ohuen kesäisen hihattoman puseron yhdistämällä kahta ohutta lankaa. Toinen säie on Linetta-puuvillapellavalankaa (tex 76x2) ja toinen aivinaa (nro 16).

Neuloin kainaloihin asti yhtenä kappaleena ja neule vetää hieman kieroon. Olisi pitänyt neuloa etu- ja takakappaleet erikseen, se olisi ehkäissyt vinoutta. Olin kuitenkin jo niin pitkälle neulonut*, kun huomasin asian, että en enää käynyt purkamaan, vaan ajattelin katsoa loppuun asti. Kuumalla raudalla höyryttämällä sain sitten aika hyvin kappaleen oikaistua. Pellava ja puuvilla ovat siitä hyviä kuituja, että kestävät kunnon painamista ja silittämistä raudalla. Malli on taas kerran ns. omasta päästä. Helmaosan jälkeen lisäsin silmukoita pitsiraidan molemmin puolin.

*Pyörönä aloin neulomaan, koska tarkoitukseni oli ensin laittaa nuo pitsiraidat sivuille, mutta matkan varrella muutinkin mieltäni, kun ne näyttivät paremmilta keskellä.




In the sixties when I was a little girl, I always wore something my mother had sewn for me. Nowadays my mother very often wears something I have knit. I wanted to make a light and cool linen summer top for her and used 4 mm needles with two different linen yarn, one thread of 100 % linen and another of cotton linen blend. Design is my own.

Kierrätystä

Vaihdettiin verannalla kissojen lepopaikkana toiminut pahvilaatikko modernimpaan malliin. Vähän jännättiin hyväksyvätkö kissat sen vai tarviiko vanha pahvilaatikko palauttaa takaisin paikalleen. Hyvin kelpasi ainakin Tupolle, joka meni heti kokeilemaan ja poseerasi rutiinilla, kun miehen kanssa molemmat kilvan kuvasimme sitä.






Our cats have a new resting place on the veranda. Before this one they got an old cardboard box there. Tuppo was a satisfied tester and posed expertly while I and DH took photos of him. Recycling at its best.