9.5.2009

Sitä kissa ostaisi, vai ostaisiko?

Kissanruokavalmistaja lahjoi perheemme karvaisimpia jäseniä 2,5 kilon kotiinkannetulla paketillisella kissanruokaa. Tupon ja Nöpön ruokavalioon ei tämän valmistajan ruoat normaalisti sisälly, joten tuskinpa tulevaisuudessakaan siirrymme näitä ostamaan, mutta niinhän sitä sanotaan, että lahjahevosen suuhun ei ole katsomista. Joskus vuosia sitten joku toi tuliaisina kissoille muutaman pussin juuri tämän valmistajan ruokaa, joka silloin jostain syystä ei kissoillemme kelvannut, vaikka ne eivät yleensä mitenkään nirsoja ruokansa suhteen ole. Olinkin sen takia hieman skeptinen, miten nyt käy, mutta pari ensimmäistä pussillista ovat kelvanneet hyvin. Mitähän nämä oikein sisältävät? Muiden tavoin minäkin jäin kaipaamaan tuoteselostetta.


Nöpö valmiina makutestiin.

Kielet kävivät vinhaa vauhtia. Hyvin maistui ainakin ankkavaihtoehto. Lautanen syötiin yhtäpäätä tyhjäksi.


A cat food producer sent us a packet full of cat food samples for free. I just wonder why there aren't any ingredient list on them. However, first sachet was a success among our cats, though I'll probably not buy these products later.

9 kommenttia:

Pirena kirjoitti...

Kyllä meidänkin kissat osaavat olla ronkelia. Kun toinen ensin maistaa, niin sitten voi toisellekin maistua. Tai sitten jompikumpi syö molempien osat ja on tyytyväinen.
Hyvää äitienpäivää!

Susu kirjoitti...

Tassulla sama juttu. Sille kelpaa vaan se halvin Kitekatti. Eläinkaupan kalliiden ja terveellisten tyrkyttämisestä ollan luovuttu ja ajat sitten. Kerran Tassun mummi oli ostanut Lidlistä jotain moussea ja mä ajattelin et ou nou mut se yllättäen maistui. Parasta on tietty porsaanfilesuikut ja ahevet!

Villasukka kirjoitti...

Meillä kelpaavat vain Latz ja Mjau (ei pateet), mikrotettu sei, raaka kesäkurpitsa (juustohöylällä). Pikille kelpaa kyllä herkutkin kuten raaka nauta, kana/kalkkunaleikkeleet minun leivältäni. On Piki todistettavasti syönyt melkein kokonaisen muikunkin ;)

Päivi, Lankakomero kirjoitti...

Poikien herkkua on kuohukerma, katkaravut ja sulatettu sei raakana, niitä ei koskaan jätetä lautaselle. Kermaa ja katkarapuja ei tosin anneta kuin vähän herkuttelutarkoituksessa. Rainbow'n kissojen tonnikala ja sardiinit hyytelössä kelpaavat joskus hyvin, joskus taas ei. Ihan selvästi kyllästyvät, jos kovin usein samaa ruokaa tarjotaan. Opticatin pateet menee, jos makuja vaihtelee eikä liian usein tarjoa ja raksut maistuu aina. Jauheliha ei kelpaa tuoreena, mutta pakasteesta sulatettuna menee, omituista. Silakkafileiden päälle eivät ymmärrä, tuore lohi taas maistuu. Sydän on myös kelvannut, jos se on tuoretta. Syövät päivisin pihalla hiiriä ym. joten sekin joskus vaikuttaa, ettei ruoka aina maistu yhtä hyvin. Tuppo kerjää aina voita, kun näkee paketin.

makepeace75 kirjoitti...

Höh, ei meidän neiti ole päässyt makuraatiin. :DD

Katariina kirjoitti...

Ihania kissoja. Meidän Hemilä(kissojen taivaassa nyt) söi vain mustaa makkaraa,olikohan sen merkki Cat, muut oli liian hienoja. Tulin taas katsomaan ideoita ja taidan tehdä myös Lidlin virkkuulangasta kevätpäivänyllätyshuivin, näytti tuo sinun huivisi niin kauniilta.

Sini kirjoitti...

voi että ne on sulosia <3.

ritvis kirjoitti...

Hei,
sinulle on haaste blogissani :)

Sunflower kirjoitti...

On lutuisia kisuja! Muistuttavat aika paljon meidän kissoja ulkonäöltään. Toinen on tosin jo 16 vee ja toinen jouduttiin lopettamaan reilu vuosi sitten :(