Pitsineuletakki, joka tahtoi olla kauluri

Aloin aivan lokakuun lopulla neuloa Junghans-Wollen sivuilta löytämälläni ohjeella takkia. Yhdistin ohutta Viivi-villalankaa ja moniväristä italialaista akryylikonelankaa, jota joskus muutama vuosi sitten ostin Lahden Kontista ison kartion muutamalla eurolla. Lankavalinta meni kuitenkin pieleen, sillä kirjavasta neulepinnasta ei kaunis pitsineule näkynyt kunnolla. Heitinkin neulomisen sikseen ja ajattelin purkaa koko 20 senttiä korkean takakappaleen alun. En sitten kuitenkaan heti purkanut, vaan joidenkin päivien kuluttua tein hemmingit ja neuloin joitakin kerroksia ainaoikeaa ja päättelin kappaleen. Ompelin reunat yhteen ja voilà, minulla oli uusi kauluri. Eipä mennyt neulomisaika hukkaan, vaikka neulomisessa usein se matka on tärkeämpi kuin perille saapuminen.

In the end of October I found a beautiful free lace jacket pattern and started to knit after it right away. I had knit about 20 cm when I noticed that my yarn choice wasn't good at all. The beautiful lace pattern wasn't clearly visible because of multicoloured yarn. Yarn is my own mixing of dark blue Viivi wool yarn and nameless acrylic machine knitting yarn I have purchased at charity shop of Finnish Red Cross, one ply each. First I thought to unravel it completely, but then I got an idea and knitted first six rows garter stitch and then cast off stitches. Now I have a very nice cowl!