Etikkaa on iso pönikkä ja Robertsin karamellivärejä löytyi kaapista punaista, vihreää ja sinistä. Muistan äitini ostaneen punaisen ja vihreän värin 60-luvun lopulla apteekista kotitekoisten marmeladimakeisten värjäämistä varten. Makeiset eivät muistaakseni olleet suuri menestys...
Värjäyksen kohteeksi otin valkoisen Nalle-langan, jota oli vajaa 250 grammaa. Värjäsin langan kahdessa erässä. Kuvassa ylempänä olevan sini-punaisen vyyhdin toisen pään laitoin siniseen väriliuokseen ja toisen pään punaiseen, keskiosaa huljuttelin molemmissa. Vihreä-sinisen vyyhdin tein samalla tekniikalla eli toisessa kattilassa vihreää toisessa sinistä lientä. Lopuksi vielä lisäsin sinisen sekaan punaista, jotta sain vyyhdin päähän sinivioletin värin. Pieni puna-violetti kasa vasemmalla syntyi, kun otin tuon ison vyyhdin pään pois sinipunaisesta liemestä ja lisäsin siihen punaista väriä ja nuo kolme pientä keränloppua.
Yllättävän helppoa ja vähän sotkevaa touhua muuten, mitä nyt sormenpäät ovat kivan sinipunakukertavat. Ai, että kumihanskatkin on keksitty...en minä sellaisia osaa käyttää, katoaa sormituntuma.
Nyt odottelen, että langat kuivuvat ja pääsen kokeilemaan millaista jälkeä niistä syntyy. Sini-punaisesta vyyhdistä mies haluaa itselleen "meditointisukat".
2 kommenttia:
Hmm.. mulla toi punainen ei tosiaan noin hyvin tartu. Paljonko käytit sitä etikkaa suhteessa? Vai olisiko se punainen jotain muuta kuin E120:aa?
Etikkaa oli lankojen liotusvedessä 1/3. Punainen väri on tosiaan 60-luvun lopulla ostettu ja siinä lukee vain punainen - röd CI 16290. Tuohon aikaan ei tainnut vielä olla noita E-koodeja olemassakaan.
Lähetä kommentti