15.7.2006

Kehrääkö meillä kohta muutkin kuin kissat?

Kouvolan kirjastossa oli poistokirjoja myynnissä ja teinkin sieltä eilen mukavan löydön:


Sain Sari Varilon Kehrääjän kirjan eurolla. Myytävänä oli myös useita muita ohuehkoja käsityökirjoja mm. räsymatoista, kirjoneulepaidoista ja virkatuista liinoista, nahkatöistä, verhoilusta. En kuitenkaan ostanut noita muita kirjahyllyn täytteeksi, koska en niistä todennäköisesti olisi mitään kuitenkaan tehnyt.

Nyt pitäisi saada vielä värttinä, niin pääsisin kehräämään. Käytetyt karstatkin sain äidiltä kesäkuun puolella, oli jostain kirppikseltä löytänyt.

Kävin myös Korialla Novitan tehtaanmyymälässä. Sen jälkeen, kun myymälä muutti ABC:n tiloihin on siellä ollut tosi harvoin saatavana edullisia pussilankoja. Ei ollut nytkään. Palmaa oli euron kerä, Butterflytä ei ollut enää lainkaan, vielä keväällä sitä oli. Monien lankojen hinnatkin olivat sitä luokkaa, että muualta samoja lankoja saa edullisemmin ainakin tarjouksista. Ikävä on sitä entistä tehtaan yhteydessä ollutta myymälää. Selvähän se on, että nyt vuokrakulut ovat suuremmat, joten hinnatkin ovat reilusti nousseet, mutta silti... Kyllä tehtaanmyymälässä pitäisi kuitenkin edullisemmat hinnat olla kuin samoilla tuotteilla muualla.

Ostin sitten vain kilon Jussi-lankaa, joka maksoi 1,50 euroa 100 gramman kerä. Kuusi kerää ostin luonnonvalkoista värjättäväksi, kolme kerää tumminta vihreää sävyä ja yhden punaviolettia. Sukkia näistä tulee joskus, ehkä muutama pipo. Ihastuin tuohon vihreän sävyyn ja meinasin ensin ottaa sitä enemmänkin, mutta sitten huomasin luonnovaalean ja tuli värjäilyt mieleen.

Tänä vuonna olenkin ostanut tosi vähän lankaa eli vain 1950 grammaa yhteensä. Onneksi on tosi hyvät varastot itsellä, ei ihan heti pääse langat loppumaan, vaikka ei edullisia lankatarjouksia kohdalle sattuisikaan. Hieman yli kahdeksan kiloa olen tänä vuonna lankaa käyttänyt.

Korialta jatkoimme sitten vierailulle I:n ja J:n luokse, jossa grillasimme kaasugrillissä pihalla kasvis- ja kalanyyttejä.


Kasvisnyyteissä pohjalla pari teelusikallista riisiä sitomassa kasviksista irtoavaa nestettä, sitten sipuli- ja paprikaviipaleita, kesäkurpitsapaloja, herkkusientä, tomaattiviipaleita, mausteena soijakastiketta, mustapippuria, sipulinvarsisilppua, tuoretta basilikaa, meirami-oreganosekoitusta ja päällimmäisenä sinihome- ja emmentaljuustoa.


Kalanyyteissä Alaskan seifileitä maustettuna sitruunamehulla, soijakastikkeella, mustapippurilla, valkosipulilla ja joko tuoreella tillillä tai basilikalla. Pinnalle emmentalviipaleita ja folionyytti umpeen. Minä olen allerginen tillille, niin hyvää kuin se onkin, joten minun kuvassa olevassa kalanyytissäni oli basilikaa tillin sijasta.

Tuskin tarvii mainita, että oli tosi hyvää, varsinkin kala. Aikakin kului pihalla syödessä ja jutellessa kuin siivillä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, mulla on tuo samainen kirja just lainassa kirjastosta - myisköhän meidänkin kirjasto, jos vähän vihjaisisin?

Anonyymi kirjoitti...

Rakastan kasvisnyyttejä, mutta kasviksista irtoava sottaava neste on aina häirinnyt. Eipä ole kuitenkaan ikinä tullut mieleen tuo riisin käyttö, kiitokset loistavasta vinkistä..!!
-Roxanne

Tikrunmami kirjoitti...

Minä olen myös jäänyt kaipaamaan vanhaa Korian Villakehräämön tehtaanmyymälää. Joskin vieläkin löytyy vanhoja käyttämättömiä pusseja lankaa ;-)