Hauskan näköinen on lepakon peräpää.
Eilen illalla kökötti sitten keskellä pihamaata todella isokokoinen rupikonna, joka sekin poseerasi minulle rauhallisena eikä ollut salamavalostakaan moksiskaan.
Kävin eilen luovuttamassa verta 43. kerran ja vaikka kuinka aloitin nesteytyksen jo edellisenä päivänä, oli olo illalla hieman huono ja päätä särki. Osasyynä oli varmaan lämmin ja ukkostava ilma.
Kaupunkireissulla poikkesin myös lankakaupassa, mutta saaliiksi jäi vain yksi tarjouskerä sammaleenvihreää samettilankaa, useampaa ei ollut. Ostin sen kaveriksi viime talvena ostamalleni violetille samettilangalle, jota sitäkään ei silloin ollut kuin kerä. Nyt noista saa jo yhdessä huivin. Olin maksamassa kerää kaupassa, kun myyjä huomasi, että kerä harmaata 7 Veljestä roikkui laukkuni vetoketjusta! Oli raukka takertunut siihen hyllyjen välissä pyöriessäni ja halusi epätoivoisesti mukaani! Kyllä huvitti.
Pari huivia on tekeillä tai toinen on jo valmis, mutta ei niistä sen enempää vielä.
4 kommenttia:
Voi, kun mahtavia valokuvia lepakosta ja sammakosta! Lepakkoa en ole koskaan nähnyt luonnossa, ja sammakkoa en ole "uskaltanut" tarkemmin katsoa ;)
Tuo lepakko on varmaan tämänvuotinen poikanen. Aikoinaan asuttiin vanhassa talossa jonka vintillä lepakoita oli ties kuinka paljon. Yläkerran huoneissa ja vessassa sai pitää varansa ettei astunut päälle, juuri silloin kun poikaset lähti liikkeelle. Niitä oli joka paikassa muksujen sängyissäkin.
Lankakeräparka joutui kyllä valitettavasti takaisin kaupan hyllyyn.
Kylläpä sait hienoja kuvia eläimistä. En ole nähnyt koskaan noin "intiimiä" kuvaa lepakosta.
Lähetä kommentti