Old lace edgings and cross stitches

Vaatekaappeja siivotessa löysin pussillisen reunapitsejä, suurin osa omia tuotoksiani, jotka sitten olivat hautautuneet kaapin perille. Pitsit olen neulonut joko vuonna 1981 tai 1982, sillä asuin silloin Kuusankoskella, ja muistan kuinka löysin paikallisesta kirjastostosta vanhan englanninkielisen neulekirjan täynnä erilaisia neulottuja pitsireunuksia. Kirjassa ei ollut lainkaan kuvia eikä mallikarttoja, joten jouduin neulomalla kokeilemaan, jos halusin nähdä millaista pitsiä milläkin ohjeella tuli. Kopioin joitain ohjeita kirjasta käsin muistiin ja minulla on vieläkin ne jossain kansiossa tallella. En silloin laittanut kirjan nimeä muistiin, ja kun sitä sitten joskus myöhemmin yritin kirjastosta uudelleen löytää, ei sitä tietenkään enää löytynyt, oli ilmeisesti joutunut poistokirjoihin. Mallit ovat samoja, joita nyt voi löytää Antique Pattern Libraryn pitsineulekirjoista, mutta juuri tuota samaa kirjaa en ole sieltäkään löytänyt.

Pussissa oli myös äidin joskus 50-60-luvulla virkkaamia valkoisia lakanan välipitsejä.

Itse olin 80-luvulla virkannut kaksi ruskeaa reunapitsiä ja pienen liinan.

Minun on jo kauan aikaa sitten pitänyt kehystää äidin minulle ristipistoilema keittiötaulu, mutta aina se on jäänyt ja työ on ollut keittiön seinällä sellaisenaan ilman kehyksiä vuosia milloin nastoilla, milloin milläkin kiinnitettynä. Nyt sain noista reunapitseistä idean. Hain vintille säilötyn postista saadun julistekehyksen, joka oli hieman liian iso ristipistotyölle, mutta pitseillä sain reunat peitettyä, ja vihdoinkin taulu on kehystetty. Enemmän omaan minimalistisempaan sisustusmakuuni taulu olisi ilman noita pitsejä, mutta hyvä noinkin ja siistimpi kuin jos kehystä ei olisi lainkaan.

While cleaning out my linen cupboard I found some old knitted lace edgings, I have knit 30 years ago! There were also some white crocheted laces, which are made by my mother around 1950ies or 1960ies and some brown crocheted laces which I have made in 1980ies.

For years I have had a cross stitch work on my kitchen wall, but it hasn't had proper frames. Now I got an idea and fetch that a little too wide frame I had in the attick and covered edges using some of those lace edgings and at last that lovely cross stitch work my mother has made for me is framed!

Sommaren är kort

Kesällä on niin kiire, että ei ehdi tehdä mitään... Sienet huutaa metsästä ja mustikkaankin pitäisi joutaa. Kanttarelleja ja haperoita löysin parin pannullisen verran viime viikolla ja taas tuntuu sienihulluus nostavan päätään, paras kanttarellisato vielä edessä, lampaankäävistä ja mustatorvisienistä puhumattakaan. Vettä on nyt satanut niin reilusti, että ei luulisi sienistä olevan tänä vuonna pulaa.

Summer is so busy time, so much mushrooms and berries to pick, This summer we have had so much rain, that there hardly is shortage of mushrooms, nearby forests are full of them and I am crazy about mushrooms.

Neuloin itselleni jo kuinka monennen Aalto-topin Novitan Butterflysta, tällä kertaa vaalean lilan. Kuvassa topin päällä äidin minulle ristipistoilema kännykkäpussi.


My mother made me a cell phone cozy. It is pictured on the lilac Aalto top I knit last week. This is the fourth Aalto-top I have made for myself. I have already white, dark blue and blue-red-turquoise ones. Maybe I like the pattern...

Jämälankatakistakin sain jonkunlaisen kuvan äidin päällä. Vetoketju vielä uupuu. Tykättiin takista molemmat ja olen aloittanut itsellenikin neuloa samanlaista pinkki-lila-vihreänä. Puuvillaiset jämälangat eivät tunnu loppuvan millään.


My mother in her four square mitered jacket. I have started to knit an another jacket, only pink-lilac-green version, cause I want also have similar jacket and there are still a lot of leftover yarns in my stash.