Lukeminen kannattaa aina

Lukeminen on ollut mielipuuhaani jo alle kouluikäisestä. Kävin pienestä pitäen äitini kanssa kirjastossa ja halusin oman kirjastokortin. Äitini kuitenkin asetti kortin saamisen ehdoksi lukutaidon ja niinpä sitten 5-vuotiaana syksyllä 1966 olin ylpeä kirjastokortin omistaja. Koko lapsuuteni ja teini-ikäni raahasin kirjastosta pari kertaa viikossa kassillisen kirjoja. Olen todella kiitollinen Suomen hyvästä kirjastolaitoksesta, toivottavasti sitä ei romuteta. Onneksi minulla ei ole mitään tarvetta omistaa lukemiani kirjoja, varsinkaan romaaneja. Kirjastoon on kiva mennä tekemään löytöjä.

Lukemisharrastus on mielestäni yksi parhaista asioista, jonka vanhemmat voivat lapsilleen siirtää. Hyvän kirjan parissa aika kuluu kuin siivillä ja pääsee tutustumaan mitä erilaisimpiin ihmisiin ja kulttuureihin ja kurkistamaan tavallaan toisen ihmisen pään sisälle, hänen sisäiseen maailmaansa.

Hyvien kirjojen ystäville suosittelen Kirjava-blogiin tutustumista. Katja osaa kirjoittaa, on ilo lukea hänen tekstejään.

Viime viikolla luin Kent Harufin Jo ilta on-teoksen, joka on itsenäinen jatko-osa kirjailijan Tasangon laulu -teokselle. Tämän tyyliset arkielämästä kertovat kirjat ovat mielilukemistani. Suosittelen.

Nyt juuri on meneillään Connie Willisin yli 800-sivuinen keskiaikaan ja 2050-lukuun sijoittuva Tuomiopäivän kirja. En ole viime aikoina scifi-kirjallisuutta lukenut, vaikka parikymppisenä sitä luin paljonkin. Willisin kirjasta en vielä pysty mielipidettäni sanomaan, koska olen vasta kolmisensataa sivua lukenut, mutta varmasti tulen kirjan loppuun asti lukemaan. Kirja on julkaistu englanniksi jo vuonna 1991 ja kirjailija ei ole osannut ennakoida kännyköiden tuloa yleiseen käyttöön. Kun kirjan eräs henkilö unohtaa mennä juna-asemalle vastaan 12-vuotiasta sukulaispoikaansa, soittaa hän työpaikaltaan kuvapuhelimella aseman kuvapuhelimeen ja kyselee asemapäälliköltä, onko poikaa näkynyt!

Sitten Pinserin liikkeelle laskemaan meemiin. Ja ei, en taida osallistua siihen. Miksikö? Pakoista nousee karvat pystyyn, epäsosiaalinen ja anarkistinen luonne kun olen. Meemihän itsessään on ihan hyvä, mutta miksi se piti esittää käskymuodossa...

Neulerintamalla olen saanut aikaiseksi Mystery Shawl kakkosen nelosvihjeen lisäksi kuvassa olevan kappaleen. Osaako kukaan arvata mitä siitä tulee? No, palaan asiaan myöhemmin, kunhan neule valmistuu.

Viimeisimmät huivit - My latest shawls

Huivi mustasta akryyli-viskoosi-puuvillasekoitteesta ja ohuesta hopeanvärisestä langasta 8 mm:n puikoilla, langanmenekki 240 grammaa, josta reilu 40 grammaa hopeaa, korkeus 90 cm ja leveys 170 cm.

Pictured above is my black and silver shawl knit with 8 mm needles, own design.


Edellistä pienempi huivi mustasta ja hopeasta keinokuidusta 7 mm puikoilla, langanmenekki 115 g, josta vajaa 40 g hopeaa, korkeus 70 cm ja leveys 150 cm. Mallit molempiin huiveihin jälleen omaa Sateenkaarihuivin mallia muuutellen.

The smaller black and silver shawl is knit with 7 mm needles, own design.

Tällä kertaa Nöyhtä-kissa toimi linssiluteena.

Our other cat Nöyhtä couldn't resist camera.

Muutamaa kerrosta vaille on puikoilla vielä yksi Sateenkaarihuivi monivärisestä langasta, sitten se lanka onkin loppuun neulottu. Mystery Shawl kakkosen neljättä vihjettä en ole vielä aloittanutkaan, ehkä huomenna pääsen sen kimppuun.

Skannausvinkki

Moni neulebloggaaja on valitellut, että varsinkin tummista langoista tehdyistä neuleista on hyvän kuvan saaminen työn ja tuskan takana ja näinhän se varsinkin tähän vuodenaikaan on. Pienet neuleet ja neuleen yksityiskohdat kannattaakin skannata valokuvaamisen sijasta.

Alla eilen valmiiksi saamastani mustahopeasta huivista skannaamalla otettu kuva. Yksityiskohdat tulevat paljon paremmin näkyviin kuin kameralla ja säästyy aikaa ja vaivaa, joka menisi mahdolliseen kuvankäsittelyyn. Tämäkin kuva on suoraan skannerista kuvan koon pienennystä lukuunottamatta.

Huivimania jatkuu

Teinpä sitten huivin tuosta aiemmin täällä kaupittelemastani mustapohjaisesta kimallelangasta, kun se ei kenellekään kelvannut.


Ohjeena Flower Basket Shawl ja puikot 7 mm. Kuva valehtelee tällä kertaa eli todellisuudessa huivi on paljon kimaltavampi.

Itse en kimaltelevista asusteista piittaa, mutta äitini tuttava pyysi itselleen tuon tapaista. Tänään aloitin Sateenkaarihuivini ohjetta mukaellen varmuuden vuoksi neulomaan myös toista kimaltelevaa huivia yhdistämällä mustaan hopeanväristä efektilankaa. Yleensähän käy niin, minulle ainakin, että jos neulon jollekulle jotakin, niin kohta joku muu, joka on nähnyt ko. neuleen haluaa samanlaisen.

Aionkin nyt neuloa komeroni kätköistä löytyvät kimaltavat ym. hapsu- ja efektilangat erilaisiksi huiveiksi.

KnitNet-nettilehti

Mystery Shawl kakkosen seuraavaa vihjettä odotellessani huomasin, että KnitNet-nettineulelehden uusin numero on ilmainen. Sisältää mm. ponchon, kolmiohuivin, palmikkovillapaitojen, pitsineuleen ja muutamien sukkien ohjeet. Aikanaanhan lehti aloitti ilmaisena, mutta muuttui sitten maksulliseksi.

100 % handmade

Kuvan sukat olen neulonut itselleni vuoden 2004 alussa. Lanka on ystävämme Arton omien lampaidensa villasta käsin rukilla kehräämää eli sukat ovat alusta loppuun täysin käsintehdyt. Lanka oli paksua (sukkapari painaa reilut 230 g) ja lanoliinipitoista, joten sukat ovat todella lämpimät. Ei varpaita kauaa palele! Tein samanlaisia sukkia tuolloin yhteensä neljä paria.

The socks above I have knit of lamb's wool yarn our friend Arto has spun by himself. So the socks are really 100 % handmade. Wool came from Arto's own lambs. The socks are really warm and I use them only, when my feet are really cold. I made similar socks altogether four pairs.

Sitten vinkki sukankuluttajille: Vanhojen puhkikuluneiden ja parsimiskelvottomien sukkien varret kannattaa leikata talteen ja neuloa niihin uudet terät.


Kuvassa kirjoneulevartiset sukat ovat saaneet uudet tummansiniset terät ja kaksien edesmenneiden sukkien varret odottavat uutta teräosaa. Miehellä on yhdet 40 vuotta vanhat varret, joihin olen vasta muutama vuosi sitten tehnyt uuden teräosan, sitä ennen sukat oli parsittu moneen kertaan.

Se mielipuseroni

Koska keinokuitulankakeskustelu on käynyt tänään kuumana muutamissa neuleblogeissa, sain hyvän syyn esitellä keinokuituisen mielipuseroni.


Tein puseron viisi vuotta sitten syksyllä 2000 Pingouin nr 68:n mallia 12 hieman suuremmaksi muuttaen. Hihat tein ohjetta pidemmiksi ja kapeampisuisiksi. Puseron veen muotoiset (mutta ei veemäiset) kohoneuleraidat hoikentavat mukavasti ja kaula-aukkoon on saatu "lörpöttävyyttä" lisäämällä edustassa keskisilmukan molemmin puolin silmukoita vajaan 30 cm:n matkalla. Lanka on Novitan pussilankoja.

Puserosta pidän nimenomaan sen mallin ja itseäni pukevan värin takia, mutta ei tuo lankakaan ole tahtia haitannut. Aikeissa on joskus tulevaisuudessa tehdä toinen saman mallin mukaan, kunhan sopiva lanka (esim. viskoosisekoite) osuu kohdalle.

Lauantain nettilöydöt

Netissä surffaillessani eksyin australialaisen Yarn-neulelehden sivuille, joilta voi imuroida pdf-tiedostona lehden syyskuun alussa ilmestyneen kevätnumeron. Päinvastoin kun ovat vuodenajat tuolla eteläisellä pallonpuoliskolla. Lehdessä on mm. huovutusohjeita, huovutettujen laukkujen ystäville kiva laukun ohje ja ponchon suunnitteluohjeita.

Löysin myös todella nopeatekoisen, mutta näyttävän virkatun huivin yksityiskohtaisine ohjeineen.

Käykää tutustumassa!

Mystery Shawl kakkosesta - About Mystery Shawl 2

Tein eilen Mystery Shawlin kolmannen vihjeen tv:tä katsellessa neljää viimeistä kerrosta vaille valmiiksi. Viimeisiä kerroksia en vielä tehnyt, koska haluan ensin tietää, lähinnä noiden reunalisäysten takia, miten huivi jatkuu. Inhottavaa odotella taas viikko uutta vihjettä! Toivottavasti loput vihjeet sisältävät vähän enemmän kerroksia kuin tähän asti tai muuten huivistani tulee tosi pieni.

Yesterday evening I almost finished the clue 3 of the Mystery Shawl 2. I hate to wait a new clue for a week! I hope that clues 4 and 5 will have more rows than earlier clues or my shawl will be rather small.

Telepatiaa!

Sain vihreän buklee-puseron kursittua kokoon tänään ja olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Uskoisin kelpaavan lankojen omistajallekin. Tein puseron tuttavani lankojen mukana malliksi antaman kaupasta ostetun villapuseron mittojen mukaan. Saumat oli tosi inhottavat ommella, kun ei tuollaisesta tummasta buklee-langasta tahdo nähdä missä silmukat menevät. Kauluksesta tuli juuri sellainen, kun olin ajatellutkin.


Tiedän kyllä, että neuleita ei kannata missään tapauksessa vakituisesti säilyttää puulla venymisen takia, mutta vaihtelun vuoksi otin kuvan puserosta noin ainaisen pöydän päällä tai sohvalla kuvaamisen sijasta.

Aloitin eilen taas uuden version neulomisen Satenkaarihuivista, kun moniväristä lankaa vielä on jäljellä ja huomenna pääseekin sitten taas jatkamaan Mystery Shawl kakkosta, kun uusi vihje ilmestyy.

Tätä kirjoittaessani noutaja puserolle saapuikin, vaikka en ollut vielä edes ilmoittanut puseron olevan valmis. Taitaa telepatia toimia! Hyvä, että ehdin ottaa kuvan puserosta.

Lankakomeron lehtihuivi - Yarn Closet’s Leaf Scarf

Tässä tulee lupaamani lehtihuivin ohje:


Langan ja puikot voit valita aivan mielesi mukaan. Itse käytin 8 mm:n puikkoja ja lankaa, jonka puikkosuositus oli 4,5 mm ja neuletiheys vyötteen mukaan 18 s ja 22 krs:ta 10 cm:llä. 100 grammasta lankaa tuli noin 160 cm pitkä ja 20 cm leveä huivi.

Luo 27 silmukkaa ja neulo 4 kerrosta ainaoikein-neuletta. Aloita seuraavalla kerroksella pitsineule seuraavasti:

Oikean puolen kerrokset: neulo 3 s oikein, langankierto, 2 s oikein yhteen, pitsimallin 17 s, ylivetokavennus, langankierto, 3 s oikein.

Nurjan puolen kerrokset: Neulo 2 oikein, ylivetokavennus, langankierto, 1 oikein, pitsimallin 17 s nurin, 1 oikein, langankierto, 2 oikein yhteen, 2 o.


Toista pitsineuleen kahtatoista kerrosta, kunnes huivi on haluamasi pituinen. Neulo 4 kerrosta ainaoikein-neuletta ja päätä silmukat.

Jos teet huivin ohuemmasta langasta, luo 43 s, neulo ainanoikein-neuletta 6 kerrosta ja neulo reunojen (5 s kerrosten alussa ja lopussa) välissä 16 silmukan pitsineulemallikerta kaksi kertaa ja lopuksi mallikerran ulkopuolelle jäävä s.


Voit tehdä leveämmän shaalin toistamalla pitsineuleen 16 silmukan mallikertaa reunojen välissä niin monta kertaa kuin haluat.

Yarn Closet’s Leaf Scarf Pattern

You can use whatever yarn and needles you want to. I knit my scarf with 8 mm needles. There was 100 m of yarn in one 50 gram ball and I used 2 balls. My scarf is about 160 cm long and 20 cm wide.


Cast on 27 sts and knit 4 rows garter stitch. Start lace pattern next row as follows:

Right side rows: knit 3 sts, yarn over, k2tog, 17 sts lace pattern, ssk, yarn over, knit 3 sts.

Wrong side rows: knit 2 sts, ssk, yarn over, knit 1 st, purl 17 sts, knit 1 st, yarn over, k2tog, knit 2 sts.


Repeat the 12 rows of the lace pattern till the scarf is long enough. Knit 4 rows garter stitch and cast off.

If you want to use finer yarn, cast on 43 sts, knit 6 rows garter stitch and continue knitting lace pattern twice (+ 1 st in the end) between 5 side stitches in the beginning and in the end of the rows.


If you want to knit a shawl, repeat the 16 stitches of the lace pattern as many times between the 5 side stitches as you wish.

Peikkojen lankaa

Metsänpeikotkin kehräävät ja kutovat...




Lankana peikot käyttävät tietenkin naavaa (Usnea).

Kutoa vs. neuloa

Pienessä lankapuodissa on ollut keskustelua kutoa- ja neuloa-verbien käytöstä ja merkityksistä.

Tietohuoltoaseman mukaan sanojen käyttö riippuu murrealueesta: länsisuomalaiset kutovat sukkaa ja itäsuomalaiset neulovat. Kummankaan verbin käyttö ei ole yleiskielessä väärin. Eteneminen-blogissa tyhjentävämpi selvitys asiasta.

Minä kudon puikoilla, olen aina kutonut, vaikka en länsisuomalainen olekaan. Kutomisen, sekä sanan että puikkojen käytön, olen oppinut mummoltani, joka oli syntyään Joutsasta ja asui aikuisikänsä Pohjois-Kymenlaaksossa. Neulominen tuo minulle mieleen neulalla ompelemisen ja on mielestäni epäloogista, että puikoilla neulotaan. Blogissani käytän sekaisin neuloa- ja kutoa-verbejä, mutta puhuessani käytän aina kutoa-sanaa. Mummot kutovat sukkaa ja sukankudin tuntuu luontevammalta ilmaisulta kuin sukkaneule.

Arkikielessä ja näissä blogeissa voimme siis aivan hyvin käyttää kumpaa verbiä haluamme, eikä kenelläkään ole siihen nokan kopauttamista. Asiayhteydestä kyllä selviää tarkoitetaanko puikoilla vai kangaspuilla kutomista.

Lämpimän syksyn iloja

Kuvassa lähimetsämme suppilovahveropaikka.

Menimme tänään metsänpeikon marketista noutamaan suppilovahveroita, mutta lämpimän syksyn ansiosta kanttarellejakin oli vielä noussut, joten ruokalistaan tuli muutos ja paistetut suppilovahverot muuttuivat kanttarelleiksi.

Toki suppilovahveroitakin keräsimme pari litraa jääkaappiin huomista odottamaan. Kasvihuoneesta löytyi vielä ruusupapujakin. Monet kasvattavat ruusupapua vain koristeeksi, mutta pavut kannattaa ehdottomasti syödä, ovat todella maukkaita höyrytettyinä tai keitettyinä. Eli ihan hyvä päivä!

Lisää huiveja - More scarves

Aloin eilen suunnittelemaan Branching outin tyylistä pitkää huivia ja siihen uppoutuneena muistin vasta puolenyön aikaan, että Mystery Shawl 2:n toinen vihje on ilmestynyt ja kävin ennen nukkumaanmenoa hakemassa pdf-tiedoston koneelleni. Tänään sitten aamuteen jälkeen neuloin vihjeen valmiiksi.

Yesterday I began to design and knit a long scarf and totally forgot that it was the day, when clue 2 of Mystery Shawl 2 is published! After midnight I downloaded Clue_2.pdf and this morning after my breakfast tea knit it and now its finished.

Pitkää huivia teen 80-luvulla Ekasta hankitusta ranskalaisesta Ruska-langasta, joka on akryyli-villa-mohair-viskoosi-polyester-sekoitusta. Puikkosuositus langalle on 4,5 mm, mutta käytän huiviin 8 mm puikkoja. Teen huivista niin pitkän kuin kahdesta kerästä riittää. Toisen kerän aloitin juuri ja huivilla on nyt pituutta noin 85 cm. Laitan ohjeen huiviin tänne, kunhan ehdin.

The long scarf I designed is now half-finished. The pattern is coming here as soon as I have time to write it down.

Tämähän pitää paikkansa!

Löysin surffaillessani tällaisen testin australialaisesta tales of a crotchety old crocheter -blogista.


You are 100% wool hand-dyed MERINO.
You like all things natural and would prefer to do
it yourself. You are socially conscious and
aware of your surroundings. You are kind to all
living things.

What kind of yarn are you really??
brought to you by Quizilla

Huiveista huolimatta luuseri olen...

Toinen muunnelmani Sateenkaarihuivista jäi olosuohteiden pakosta mitoiltaan hieman kitukasvuiseksi, korkeutta 60 cm ja leveyttä 160 cm, koska "kultasäikeistä" lankaa ei isompaan riittänyt. Tällä kertaa tein toisen pitsimallin kahteen kertaan ja jätin kolmannen kokonaan pois. Neljättä eli reunimmaista mallia tein kaksinkertaisen määrän. Lankaa meni noin 140 grammaa.

Uusi huivikin on taas tekeillä eli en malttanut olla aloittamatta Mystery Shawl kakkosta, vaikka ensin suunnittelin odottavani kaikkien vihjeiden ilmestymistä, koska on inhottavaa odotella uutta vihjettä. Käytän samaa vaaleanharmaata konelankaa kuin ykköshuiviinikin.

Vihreästä buklee-neuleesta on takakappale valmiina. Pahvilaatikko-etikkakuppikäsittely vei pahimmat löyhkät langasta, mutta ei sitä hajuttomaksi tunnu millään saavan. Ei sentään enää haise metrien päähän. 7 numeron puikoilla tuota neulon ja lanka ei ole niin hankalaa neuloa kuin arvelin. Yleensä buklee-langat eivät ole niitä mukavimpia neulottavia.

Lauran blogista bongattu luuseritestikin tuli tehtyä ja tulos oli kaltaiselleni introvertille ennalta arvattava:

Tietotekniikka neuleharrastuksen apuna2. osa Ohjeet ja lehdet järjestykseen

Minulle kuten varmaan monelle muullekin neulojalle on kertynyt melkomoinen kasa neulelehtiä ym. neuleohjeita. Tietokone on helpottanut kulloinkin tarvittavan ohjeen etsimistä lehtikasoista huomattavasti. Joskus muinoin jouduin aina selaamaan aimo kasan lehtiä ennen kuin löysin haluamani ohjeen ja mieheni naureskeli, että taas on ohjeahdistus menossa. Muistissa oli kuva, että sellainen ja sellainen ohje on jossain lehdistä, mutta missä niistä? Tai sitten vain selailin lehtiä löytääkseni jotain, mikä sopisi käsillä olevaan lankaan.

Hankittuani skannerin syksyllä 98 skannasin neulelehdistäni kaikki ne neulemallit, jotka joskus mahdollisesti toteuttaisin. Skannasin siis pelkän neuleen kuvan en itse ohjetta ja tallensin kuvat lehden nimellä ja vuosikerralla nimettyyn kansioon esim. Sabrinan 1998 toteuttamiskelpoiset mallit ovat kansiossa Sabrina 1998 ja kukin kuvatiedosto on nimetty lehden numeron ja mallinumeron mukaan. Esim. sab0398_8.JPG tarkoittaa, että kuva on Sabrinan numerosta 3 vuodelta 98 malli 8. Jos haluaa vielä tarkempi olla, voi tiedoston nimeen sisällyttää esim. neuletiheyden (esim. sab0398_8_21s30krs.jpg) ja langan nimen. Kun itse lehdet sitten säilyttää vuosikerta- ja numerojärjestyksessä, on haluttu ohje nopea löytää.


Jos lainaat lehtiä esim. kirjastosta ja skannaat niistä neuleohjeita koneellesi, muista että valokuvat kannattaa tallentaa esim. jpg-muodossa, mutta tekstiä ja kaavakuvia sisältävät tiedostot gif-muodossa, jotta luettavuus olisi paras mahdollinen!

Netistä löytämäni ilmaiset neuleohjeet tallennan kansioihin, jotka on nimetty neuleiden käyttötarkoituksen mukaan esim. puserot, takit, myssyt, sukat, lapaset, huivit, pitsiliinat, lasten neuleet jne. Jos tiedostolla ei ole tallennusvaiheessa kuvaavaa nimeä, kannattaa se nimetä järkevämmin uudelleen, sillä esim. 7665395.jpg ei kerro tiedoston sisällöstä mitään. Jokaista ohjetta ei kannata tallentaa omaan kansioonsa, koska tämä hidastaa kuvien esikatselua.

Neuleohjeista ja kuvista kannattaa ehdottomasti ottaa varmuuskopio CD:lle tai DVD:lle. Kiintolevy saattaa rikkoutua ihan milloin tahansa ja silloin on myöhäistä itkeä menetettyjen tietojen perään.

Hyvä apuohjelma koneella ja CD- tai DVD-levyillä olevien tiedostojen synkronointiin on SyncBack Freeware. SyncBackin avulla on helppo pitää varmuuskopiot ajan tasalla ja kopioida nopeasti edellisen varmuuskopioinnin jälkeen kiintolevylle tallennetut uudet tiedostot CD:lle tai DVD:lle.


Ilmainen Irfanview-kuvankatseluohjelma on erinomainen kuvatiedostojen katselemiseen ja tulostamiseen. Itse käytän sitä kuvien katseluun nopeutensa vuoksi, vaikka omistan Ulead Photo Impactin mukana tulleen Ulead Photo Explorerinkin. Ohjelmalla onnistuu myös mm. slideshow, ruudunkaappaus, automaattinen HTML-sivun teko valituista kuvista sekä kuvien nimen, tiedostomuodon, koon ja muiden ominaisuuksien sarjamuunnos. Jos koneellasi ei vielä ole Irfanviewiä, suosittelen imuroimaan sen PlugIneineen. Ohjelmaan on saatavana suomenkielinen language pack sitä tarvitseville.

Uusi Dritto & Rovescio

Huomasin tänään, että Adriafilin sivuille on ilmestynyt Dritto & Rovescio nro 39.

Melko mallimittaisille (vaatteen ympärysmitta useimmissa naisten malleissa alle 100 cm) tarkoitetut ohjeet ovat pdf-tiedostoina ja italiaksi, mutta niin selkeitä, että kokeneempi neuloja pystyy kyllä sanaston avulla ohjeita seuraamaan. Edit: Ohjeet löytyvät myös englanniksi, kunhan valitsee Adriafilin etusivulta oikeasta ylälaidasta ko. kielen.

Sivulta 3 löytyi miesten villapusero nimeltään Pull Helsinky, sekin vain kokoon 48 asti. Muutkin neuleet oli nimetty ympäri maailmaa olevien paikkojen mukaan. Oma suosikkini malleista on Casacca Praga -niminen pusero.

Sivustolta löytyy myös 7 aikaisempaa Dritto & Rovescion numeroa.

Nyt lähden kokkailemaan jotain hyvää miehen juuri metsästä tuomista suppilovahveroista. Olisikohan suppilovahverolasagne mitään?